Suomessa keskustelu metsistä on ollut viime vuosina kiihkeää, ja vääntö metsien hyödyntämisestä ja suojelusta on muuttunut polarisoituneeksi.
Vai onko?
Suomen Metsämuseo Lustossa selviää, että metsistä on käyty kiivasta keskustelua ennenkin. Luston tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva kertoo, että metsiin on aina liittynyt ristiriitoja ja ristiriitaisia arvoja.
Nyt Lustossa pääsee tutustumaan suomalaiseen muuttuvaan metsäsuhteeseen eri näkökulmista, kun 30-vuotiaan museon perusnäyttely on tuotu tähän päivään.
Karhunkorva on tutkinut suomalaisten metsäsuhdetta ja sanoo, että metsä kokonaisuutena sekä ihmisen ja metsän välinen vuorovaikutus ovat laajoja, monimutkaisia asioita. Ymmärrys kokonaisuudesta jää vaillinaiseksi, jos sitä ei tarkastele monesta kulmasta.
Hänen mukaansa sama ongelma näkyy usein myös suomalaisessa metsäkeskustelussa.
– Keskustelijat katsovat yksittäisestä näkökulmasta metsää ja ovat perehtyneet tiettyyn aihepiiriin syvällisesti, mutta silloin jää paljon pimentoon ja ymmärtämättä tästä mutkikkaasta kokonaisuudesta, Karhunkorva sanoo.
Uusi Metsäsuhteiden maa -näyttely avattiin perjantaina. 2 000 neliön näyttelytila on laaja monimediainen kokonaisuus, jossa metsäsuhdetta lähestytään arvojen, elinympäristön ja luonnonvarojen näkökulmista. Lisäksi käsittelyssä ovat suomalaisten metsäidentiteetti, metsistä saatava hyvinvointi sekä teollisuus.
Metsää voi tuntea kaikilla aisteilla
Etelä-Savossa Punkaharjulla sijaitseva Lusto on valtakunnallinen metsäkulttuurin vastuumuseo.
Museo on käynyt läpi mittavan peruskorjauksen, jonka yhteydessä se uudistettiin kokonaan. Ovet sulkeutuivat yleisöltä jo syyskuussa.
Luston toimitusjohtaja Niina Uronen kertoo, että remontissa keskityttiin kestävään kehitykseen ja museon saavutettavuuteen. Esteettömyyden lisäksi se tarkoittaa kognitiivista saavutettavuutta.
– Metsää voi tuntea museossa kaikilla aisteilla. Sitä voi kuulla, nähdä ja tunnustella puisten pintojen kautta. Sitä voi myös tuntea sydämessä: miltä oma metsäsuhde tuntuu ja millaisia tunteita se herättää, Uronen sanoo.
Tavoitteena on tehdä Lustosta Suomen vaikuttavin museo.
– Haluamme olla metsäkulttuurin sekä metsähistorian muistina mutta myös katsoa tulevaisuuteen. Minkälaista tulevaisuus metsäalalla on, ja millaisia metsätöitä tulevaisuudessa tehdään, Uronen sanoo.
Luston peruskorjaus maksoi yhteensä noin neljä miljoonaa euroa, josta puolet maksoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Muita rahoittajia olivat muun muassa Metsämiesten Säätiö ja Savonlinnan kaupunki. Ydinnäyttelyn uudistaminen maksoi puolestaan miljoona euroa, josta puolet rahoitti Suomen Kulttuurirahasto.
Vanhat metsäkoneet ovat yhä esillä
Lusto on vuosia ollut yksi matkailijoiden kesäkohteista Etelä-Savossa. Perinteisesti suuri osa kävijöistä vierailee museossa heinäkuussa.
Monet voivat muistaa museon erityisesti sen vanhoista työkoneista. Uudistettu Lusto on kuitenkin kokenut suuren muodonmuutoksen, vaikka työkoneet löytyvät yhä savottaa käsittelevästä osiosta.
Merkittävä osa uutta näyttelyä ovat metsäsuhdetta käsittelevät taideteokset. Näyttelyä käsikirjoittanut tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva sanoo, että monia näyttelyn teemoja voi käsitellä taiteen keinoin paremmin kuin perinteisellä museokielellä.
– Taiteen keinoin niitä pystyy esittämään tosi syvällisesti, yllättävästi ja mielenkiintoisesti. Yhdistämme kulttuurihistorialliseen kerrontaan taiteellista ilmaisua rikastuttamaan kokonaisuutta.
Toiveena on, että kävijät voivat pohtia Lustossa omaa metsäsuhdettaan ja löytää siihen uusia näkökulmia.
– Toivottavasti tulee oivaltamisia siitä, millainen merkitys metsällä on ollut paitsi koko yhteiskunnalle mutta myös omalle perheelle, suvulle ja henkilökohtaisesti itselle, Karhunkorva sanoo.
