Kommentti: Kansainvälinen jääkiekkoliitto vaikeni, kun esitin kysymyksiä Putinin lähipiiriin solahtaneesta René Faselista

Vladimir Putinin kanssa viihtyvä, Venäjän kansalaisuuden saanut René Fasel on edelleen IIHF:n kunniapuheenjohtaja. Se tuntuu vähintäänkin oudolta, kirjoittaa Jussi Paasi.

Venäjän presidentti Vladimir Putin (oik) ja entinen IIHF-kiekkopomo Rene Fasel viihtyvät hyvin yhdessä. Kuva vuodelta 2019.
René Fasel ja Vladimir Putin ovat vuosikausien ajan viihtyneet hyvin yhdessä. Kuva: Getty Images
Urheilu toimittaja Jussi Paasi.
Jussi Paasiurheilutoimittaja

PRAHA.

MM-kisojen aikana tulee välillä etsittyä tietoa otteluista tai vaikkapa tilastoista Kansainvälisen jääkiekkoliiton, eli IIFH:n nettisivuilta.

Niin tälläkin kertaa. Mutta samalla eksyin puolivahingossa vähän syvemmälle IIHF:n kotisivuilla. Päädyin katselemaan pomoportaan kokoonpanoa. Ketkäs siellä nykyään pitävät valtaa?

Ja samalla silmille lävähti hätkähdyttävä näky, joka löytyi ”Life Presidents & Honorary Presidents” -osiosta. Elinikäisten ja kunniapresidenttien listan ykkösenä komeilee Dr. René Fasel.

Siis Vladimir Putinin lähipiiriin sulavasti solahtanut, lukuisista Venäjä-myönteisistä kannanotoistaan tunnettu sveitsiläinen hammaslääkäri. Fasel toimi IIHF:n puheenjohtajana 1994–2021 ja ajoi voimakkaasti jo silloin Venäjän ja venäläisen KHL-liigan etuja.

Nykyään Fasel omistaa 54 prosentin osuuden venäläisestä, omenoita tuottavasta Alma Holding -yrityksestä. Jäljelle jäävä 46 prosentin osuus on Volga Group Agrolla, joka on osa oligarkki Gennadi Timtšenkon omistamaa Volga Groupia.

Timtšenko kuuluu Putinin sisäpiiriin. Hän on Jokerien entinen omistaja, joka omistaa edelleen osuuden Helsinki-hallin taustayhtiöstä.

Suomalaisten verkkokalvoille Faselin ja Putinin läheiset välit ilmestyivät jo kymmenen vuotta sitten. Valko-Venäjällä vuonna 2014 pelatuissa MM-kisoissa Fasel juhli Venäjän maaleja katsomossa Putinin kanssa, kun Venäjä voitti finaalissa Leijonat.

Vladimir Putin ja Rene Fasel MM-finaalissa 2016.
Vladimir Putin ja René Fasel olivat tuttu näky MM-kisojen katsomossa. Tässä kaksikko vuoden 2016 MM-finaalissa. Kuva: Imago / All Over Press

Fasel sai Venäjän kansalaisuuden viime vuonna. Se yksin kertonee riittävästi siitä, kenen joukoissa arvoisa kunniapuheenjohtaja seisoo.

IIHF kertoi reilu vuosi sitten tutkivansa eettisessä komiteassaan Faselin toimia ja hänen Ukrainan sodasta antamiaan lausuntoja. Kaikesta huolimatta Fasel on saanut pitää IIHF:n kunniapuheenjohtajan tittelin.

Se tuntui vähintäänkin oudolta, joten päätin kysyä asiasta Kansainväliseltä jääkiekkoliitolta. Otin ensin yhteyttä IIHF:n pääsihteeriin, Suomen jääkiekkoliiton entiseen toimitusjohtajaan Matti Nurmiseen.

Nurminen viestitti, ettei kommentoi mitään poliittisia aiheita. Hän ohjasi kääntymään IIHF:n mediaosaston puoleen. Lähetin sinne oitis sähköpostia. Tiedustelin, kuka olisi oikea henkilö vastaamaan kysymyksiin Faselin tittelistä.

Sain yllätyksekseni nopeasti, vain reilussa tunnissa, kohteliaan vastauksen. Sähköpostin oli tosin allekirjoittanut IIHF Media, eli en tiennyt, kenen kanssa viestittelen.

Tämä äärimmäisen kohtelias IIHF Media pyysi lähettämään Faselin presidenttiyttä koskevat kysymykset kirjallisena. Tein työtä käskettyä.

Tällaiset kysymykset lähetin sähköpostilla:

1) Aikooko IIHF antaa Faselin pitää kunniapuheenjohtajan tittelin?

2) Onko IIHF:llä ollut minkäänlaisia suunnitelmia ottaa sitä häneltä pois?

3) Jos ei (ole aikeita ottaa titteliä pois), niin miten on mahdollista, että Fasel on yhä kunniapuheenjohtaja, vaikka hän tukee Vladimir Putinin propagandaa Venäjällä?

Arvaatte varmaan, tuliko kysymyksiin koskaan vastauksia. Kasvoton viestittelykaverini IIHF Media vaikeni totaalisesti.

Se paljasti taas Kansainvälisen jääkiekkoliiton pöyhkeyden. Vaikeista asioista vaietaan.

Heikki Hietanen seuraamassa Suomen ja Ruotsin MM-puolivälierää 2024.
Heikki Hietanen oli paikalla MM-puolivälierässä Ostravassa. Kuva: Tomi Hänninen/Chilipictures

Vaikenemisesta saatiin kuvaava esimerkki myös Ruotsin ja Suomen puolivälieräottelun yhteydessä.

Kollegani Jussi Saarinen yritti saada kameran eteen ottelun jälkeen Jääkiekkoliiton tuoretta puheenjohtajaa Heikki Hietasta, joka oli paikan päällä Ostravassa. Saarinen soitti Hietaselle kahdesti ja lähestyi häntä myös viestitse.

Tiedätte jo, miten kävi. Hietanen ei vastannut mitään.

Myöhemmin Hietanen sentään suostui Ylen haastatteluun.

”Kokonaisuutena Leijonilta hieno suoritus”, kuului Hietasen arvio. Suomen sijoitus MM-kisoissa oli kahdeksas. Se oli huonoin tulos sitten vuoden 1955.

Hietanen toimi Tampereella viime keväänä järjestettyjen MM-kisojen pääsihteerinä. Silloin hän totesi turnauksen jälkeen, että media elää välillä toisessa todellisuudessa kuin mikä oikea tilanne on.

Hmm. Ehkä se kasvoton ja persoonaton IIHF Media kuvastaa sitten sitä ”oikeaa tilannetta” ja minä elän jossain toisessa todellisuudessa, kun en ymmärrä, miksi IIHF ei vastaa kysymyksiin ja miten Leijonien huonoin sijoitus lähes 70 vuoteen voi olla ”hieno suoritus”.

Odotan mielenkiinnolla kisojen finaalipäivää. Tänään nimittäin median haastateltavana on ihka oikea ihminen, IIHF:n nykyinen puheenjohtaja Luc Tardif. Minulla on hänelle kolme kysymystä valmiina.