Käänne on tapahtumassa: Näin maailma muuttuu, jos EKP odotetusti laskee korkoa

Korkojen nousu iski suomalaisten arkeen rajummin kuin monissa muissa euromaissa. Korkojen lasku on siis hartaasti odotettu.

  • Minna Pantzar

Euroopan keskuspankin odotetaan aloittavan ohjauskorkojensa laskut torstaina.

Inflaatiota seurannut korkojen nousu on heijastunut suomalaisten kotitalouksien ja yritysten arkeen karulla tavalla.

Suomessa markkinakorkojen nousut ja laskut välittyvät nopeasti lainojen korkoihin, koska valtaosa lainoista on vaihtuvakorkoisia.

Listasimme mikä muuttuu, jos ja kun koronlaskut todella alkavat. Lista on pitkä.

Tunnelma:

Euroopan keskuspankin odotetaan siis laskevan torstaina tärkeintä ohjauskorkoaan eli talletuskorkoaan ennätysmäiseltä 4 prosentin tasolta 3,75 prosenttiin.

– Ihan heti ei muutu mitään, koska ohjauskoron lasku on jo hinnoiteltu sisään euriboreihin.

– Koronlasku luo kuitenkin luottamusta esimerkiksi kotitalouksilla siihen, että nyt vihdoin korkojen lasku alkaa, sanoo tutkimusjohtaja Heidi Schauman Danske Bankista.

Ensimmäisen koronlaskun merkitys onkin lähinnä henkistä laatua.

Moni lukko kuluttajan, yrittäjän ja sijoittajan päässä voi aueta. Esimerkiksi kuluttajien ja yrittäjien yhä synkät luottamusluvut saattavat alkaa parantua ja se yleensä lisää vähitellen kulutusta ja investointipäätöksiä.

Tunnelmaa vahvistaa myös se, että Suomessa inflaatio on jo hellittänyt ja ostovoima palkankorotusten myötä hieman parantunut.

Asuntolainat:

Jos lainojen viitekorkoina tyypillisesti käytetyt euriborit laskevat, niin korontarkistuspäivinä seuraavien kuukausien korko ja lainanlyhennys hieman pienenevät. Se vapauttaa kotitalouksille hieman lisää rahaa käyttöön.

Suosituin viitekorko on 12 kuukauden euribor, joten laskevat korot lyövät läpi asuntovelkaisilla vähän kerrassaan.

Opintolainat:

Asuntovelkaisten lisäksi alentuva korkotaso pudottaa korontarkistuspäivänä myös opintolainojaan maksavien kuukausierää.

Autokauppa:

Myös autokaupassa on odotettu korkojen laskua hartaasti.

Korkeat korot ovat hyydyttäneet erityisesti uusien autojen kauppaa. Jos on ollut tiukkaa, auton hankinnasta on tingitty ensimmäisenä ja toisaalta osamaksukauppojen todellinen korko on noussut noin kahdesta prosentista kuuden prosentin kieppeille. Sama ilmiö on nähty myös muun muassa veneiden ja moottoripyörien kohdalla.

Tähän odotetaan nyt muutosta loppuvuotta kohti paitsi patoutuneen kysynnän, myös hieman edullisemmaksi muuttuvien rahoituskustannusten takia.

Asuntokauppa:

Korkojen laskulla odotetaan olevan vaikutusta myös yhä vaisuna käyneeseen asuntokauppaan.

Asuntojen hinnat ovat laskeneet ja uuden asuntolainan voi saada aiempaa edullisemmalla korolla. Jos kauppoja on tekemässä lähiaikoina, kannattaa ehkä hetki pohtia sitooko nyt korkonsa vuoden, puolen vuoden vai kolmen kuukauden euriboreihin.

– Ruotsissa ja Tanskassa asuntokauppa on jo kääntynyt nousuun. Uudisrakentamisessakin näkyy valonpilkahduksia. Me tulemme perässä. Uskon, että alkaa näyttää paremmalta jo tästä kesästä alkaen, sanoo Schauman.

Rakentaminen:

Rakentamisen käänne tapahtuu hitaammin, Schauman jatkaa.

– Asuntokauppa elpyy ensi varovaisesti ja hinnat tulevat perässä. Kun ylimääräinen tarjonta asuntomarkkinoilta on poistunut, elpyy myös rakentaminen. Tämä tosin tapahtuu vasta ensi vuonna.

Investoinnit:

Inflaation kiihtyminen, epävarmuus ja korkojen nousu sai monet yrityskaupat, sijoitukset ja investoinnit vaikkapa vihreään siirtymään näyttämään kalliimmalta ja vähemmän houkuttelevalta.

Muutosta on ilmassa tälläkin suunnalla. Danske Bankin tuoreessa ennusteessa investointien odotetaan kääntyvän loivaan nousuun tämän vuoden lopulla, kun talouskasvun elpyminen ja korkojen lasku parantavat investointi-ilmapiiriä.

Vienti:

Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle tärkeä vientiteollisuus on myös ollut vaikeuksissa. Inflaatio ja korot, kun hyydyttivät myös kohdemaissa taloutta ja investointihaluja suomalaisten valmistamille tuotteille, koneille ja laitteille.

Danske Bankin ennusteessa nähdäänkin, että maailmantalouden kasvu ja etenkin kohentuva suhdannetilanne Suomelle tärkeällä EU:n sisämarkkinalla nostaa vientikysyntää vielä ennen tämän vuoden loppua.

Työllisyys:

Työttömyys ehtii kuitenkin pahentua ennenkuin paranee ja etenkin rakennusalalla. Työ- ja elinkeinoministeriö ennusti työttömyyden kasvun jo pysähtyneen, mutta olevan tänä vuonna vielä 7,7 prosentin tasolla. Danske Bankin ennusteessa työttömyys nousee tänä vuonna 8,2 prosenttiin.

Ensi vuonna nähdään kuitenkin jo käännettä parempaan, kun viennin kohentuessa teollisuus vähentää lomautuksia ja kotimaisen kysynnän piristyessä ja rakennustyömaiden jälleen käynnistyessä myös työttömyys alkaa helpottaa.

Talletukset:

Jos säästöt on talletettu euriborkorkoja seuraaville tileille, laskeva korko alkaa vaikuttaa niihinkin. Markkinoilta löytyy kuitenkin monenlaisia korkosijoituksia ja -rahastoja, joten korkotason muutoksen vaikutus vaihtelee.

Esimerkiksi Nordean nettisivun mukaan periaatteena kuitenkin on, että kun korot nousevat, jo omistetun korkosijoituksen arvo laskee, koska uuden sijoituksen voi tuolloin tehdä korkeammalla korolla eli tuotolla. Korkojen laskiessa jo omistetun sijoituksen arvo taas nousee, sillä uudelle sijoitukselle saa jatkossa matalamman koron.