BRYSSEL Turvapaikanhaun siirtämisestä EU:n ulkopuolelle kolmansiin maihin on tullut eurovaalien yksi kiistakysymys.
EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilainen (sd.) huomauttaa, että etenkin niin sanottu Ruanda-malli on kansainvälisten sopimusten vastainen.
– Ajatus siitä, että ulkoistetaan koko turvapaikanhakuprosessi Afrikkaan kolmanteen maahan ja maksetaan maille siitä, että he vastaanottavat nämä hakijat, ja sitten heidät sinne lentokoneella kiikutetaan kalliilla rahalla, se on kansainvälisten sopimusten vastaista. Se on myös hyvin kallista.
Hänen mukaansa turvapaikanhakijoiden siirtely ei myöskään sovi yhteen EU:ssa juuri sovitun maahanmuuttopaketin kanssa.
Britannia aikoo siirtää turvapaikanhakijoita Ruandaan odottamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä. Myönteinen päätös ei avaisi ovia Britanniaan vaan henkilöt saisivat oikeuden jäädä Ruandaan. Kielteisen päätöksen saaneet joutuisivat palaamaan lähtömaahansa.
Suomen hallituksessa perussuomalaiset kannattaa Ruanda-mallia. Tarkempia kaavailuja esimerkiksi palautusten kohdemaasta ei ole esitetty.
Kokoomus on pyöritellyt kantaansa ja korostaa nyt yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Ruanda-malli käy kokoomukselle rinnakkaisena mallina, pääministeri Petteri Orpo (kok.) tähdensi Iltalehden vaalitentissä maanantai-iltana.
Turvapaikkamenettelyistä puhutaan muuallakin EU:ssa. Esimerikiksi Italia siirtää turvapaikkahakemusten käsittelyä Albaniaan. Myönteisen päätöksen saaneet pääsevät kuitenkin Italiaan.
Urpilaisen mukaan turvapaikanhakuprosesseja pitää tehostaa niin, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä pystytään palauttamaan lähtömaihinsa.
Toisaalta laillista maahanmuuttoa tarvitaan hänen mukaansa lisää, koska Eurooppa tarvitsee osaavaa työvoimaa.
Salkku ei rajaa komissaaria yhden asian taakse
Urpilaisen komissaarikausi on loppusuoralla. EU-vaalien jälkeen alkaa uuden komission kokoaminen, joka tosin voi kestää jopa ensi vuoden puolelle.
Afrikka-salkku herätti etenkin elinkeinoelämässä epäilyjä, ettei pestistä ole Suomelle mitään hyötyä. Urpilaisen mukaan kotimaa on saanut osansa.
– Yhteistyössä, jota olen luonut 126 maan kanssa Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa olen pystynyt viemään myös Suomen tavoitteita eteenpäin ja avaamaan yhteistyötä myös suomalaisille yrityksille.
Keskeisenä tehtävänä Urpilaisella on ollut saada liikkeelle investointeja muun muassa Afrikkaan yhdistämällä yksityistä ja EU-rahaa. Hän on luotsannut EU:n Global Gateway -investointiohjelmaa, jonka tavoitteena on saada aikaan 300 miljardin euron sijoitukset vuoteen 2027 mennessä.
Kohteet liittyvät muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan, liikenteeseen ja energiaan.
Urpilainen korostaa, että komissaari pääsee oman salkkunsa lisäksi vaikuttamaan koko komission asioihin. Oman panoksensa on voinut antaa yhtä lailla metsäasioihin, energiakysymyksiin, maatalouteen kuin digitaalisuuteenkin.
– Päätöksenteko komissiossa on kollegiaalista, joten jokaisella komissaarilla pitää olla mielipide poliittisella tasolla päätettäviin asioihin.
Siinä tehtävä eroaa Urpilaisen mukaan ministerin tehtävästä.
Suomi on entistä jakautuneempi
Presidentinvaalikampanjan aikaan Urpilainen kävi Suomessa ahkerasti ja havaitsi epämiellyttävän muutoksen:
– Minua huolestuttaa se, että Suomi on tänä päivänä kahtiajakautuneempi, polarisoituneempi kuin aikaisemmin.
Hänen mukaansa vastakkainasettelu näkyy poliittisessa keskustelussa, sosiaalisessa mediassa ja työmarkkinoilla. Keskinäinen kunnioitus puuttuu. Hänen mukaansa kehitys huolestuttaa ihmisiä yleisesti.
– Se on mielestäni huono kehitys ja sen takia toivoisin, että siitä myös Suomessa puhutaan, että miten erilaisista mielipiteistä huolimatta voidaan katsoa yhteistä hyvää ja hakea yhteisiä päämääriä.