ANTWERPEN Sen ei pitänyt nousta isoksi teemaksi.
Viime päivinä belgialaisen Vlaams Belang -puolueen ehdotuksesta kannustaa naisia palkkion avulla synnyttämään alle 30-vuotiaana on kuitenkin tullut vaalien kiinnostavin aihe. Asiaa ovat korostaneet muut kuin puolue itse.
Kilpailijat laskevat, että Vlaams Belangin vanhoillisen puolen korostaminen karkottaa siltä äänestäjiä. Ne vertaavat synnytysrahaa mielellään vaikka Margaret Atwoodin romaanin pohjalta tehtyyn Handmaid's Tale - Orjattaresi -televisiosarjaan, jossa naisista tulee synnytyskoneita.
Antwerpenin ostoskaduilla äänestäjät tuomitsevat nuorten naisten synnytysrahan.
– Se on naurettavaa. Olen melko varma, että vaikka he tulisivat valituksi, he eivät toteuta tuota hölynpölyä, Greet De Broeck sanoo.
– Tulee mieleen, että palaamme 1900-luvun alkuun, sosiaalialaa opiskeleva Julie Bijewucier hymähtää.
Hän korostaa, että naisilla on oikeus päättää kehostaan ja tehdä valintoja.
Stefan Westmanilla ei ole kantaa asiaan.
– Kaikki perheessäni ovat saaneet lapsia yli 30-vuotiaina.
Äärioikeisto nousee myös EU:n ytimessä
Vlaams Belangin viestintästrategeja sivuraide varmasti harmittaa. Puolue haluaisi keskittyä maahanmuuttoon.
Äärioikeisto on nousussa ympäri Eurooppaa, niin myös EU:n pääkallonpaikalla Belgiassa. Mielipidemittausten mukaan flaamien itsenäisyyttä ajava äärioikeistolainen Vlaams Belang saisi selvän vaalivoiton sunnuntain parlamenttivaaleissa.
Belgialaiset äänestävät sunnuntaina kolmissa vaaleissa, kun valittavana ovat seuraavan kauden mepit sekä parlamentti- ja aluehallinnon edustajat. Noin 90 prosenttia myös äänestää, koska maassa on äänestyspakko.
Johtopaikastaan huolimatta Vlaams Belang ei välttämättä pääse valtaan. Belgian muut puolueet eivät ole tähän asti suostuneet yhteistyöhön sen kanssa.
Joidenkin tutkijoiden mukaan Vlaams Belang on radikaalimpi kuin Ranskan äärioikeistolainen Kansallinen liittouma.
Rasistinen tausta epäilyttää
Stefan Westmanin mukaan Vlaams Belangilla on joitakin hyviä ideoita liittyen turvallisuuteen.
– Täällä on ollut ongelmia siinä, että virkailijoiden ja palomiesten kimppuun on käyty työvuoron aikana. On hyvä jos esimerkiksi tarjoilijoilla on turvallisemmat olot ja turvavarusteita. En kuitenkaan tiedä valitsenko heidän poliittista suuntaansa.
Julie Bijewucier epäilee puolueen rasistista taustaa.
– He ovat hyvin suosittuja, mutta en ole heidän faninsa. Olen myös vähän peloissani siitä, millaisia ovat seuraukset, jos he saavat suuren vaalivoiton.
Greet De Broeck sanoo, että puolue edustaa hänelle liiaksi ääripäätä.
– Täytyy sanoa, että puolueen puheenjohtaja on hyvin älykäs, mutta hän menee liiaksi äärimmäisyyksiin. En äänestä häntä.
Puoluetta on johtanut vuodesta 2014 Tom Van Grieken.
Äänestyspakko on De Broeckin mukaan hyvä asia.
– Vuosikymmeniä sitten meidän piti taistella saadaksemme äänestää, joten on hyvä, että kaikki tekevät tehtävänsä.
Äänestämisen väliin jättävää uhkaa jopa 80 euron sakko. Sitä ei ole tosin juurikaan määrätty.
Belgia tuskin lakkaa olemasta
Belgiaa jakaa tiukka kieliraja hollannin kielen murretta flaamia puhuvaan Flanderiin ja ranskankieliseen etelän Valloniaan. Kummallakin on omat puolueensa. On erikseen vallonien ja flaamien sosiaalidemokraatit, liberaalit ja niin edelleen.
Flaameilla on Flanderin itsenäisyyttä kannattavia puolueita, sillä Flanderi kokee elättävänsä köyhempää Valloniaa. Roolit ovat vaihtuneet. Aiemmin raskaaseen teollisuuteen nojannut Vallonia oli vauraampi osa.
Yleisesti Valloniassa äänestetään enemmän vasemmistoa ja Flanderissa oikeistoa.
Politiikan tutkija Dave Sinardet Brysselin yliopistosta sanoo, että mielipidetutkimusten mukaan flaamit ja ranskankieliset ovat monista asioista samaa mieltä, vaikka he äänestävät eri tavoin.
– Erityistä on se, että eteläinen ranskankielinen Belgia on ainoita alueita koko Euroopan unionissa, jossa ei ole vahvaa äärioikeistolaista puoluetta.
Sinardet arvelee, että sellaiselle olisi tilausta.
Yleisesti flaamiäänestäjät pitävät Sinardet'n mukaan maahanmuuttoasioita tärkeämpinä kuin ranskankieliset, joille sosiaaliset kysymykset ja ostovoima ovat tärkeämpiä kysymyksiä.
Itsenäisyyden kannattamiseen liittyy Sinardet'n mukaan toinen suuri ristiriita.
Jopa puolet flaamien äänestäjistä kannattaa nationalistisia puolueita, jotka virallisesti kannattavat Flanderin itsänäisyyttä ja Belgian katoamista. Samaan aikaan yleiset mielipidemittaukset kertovat, että vain kymmenen prosenttia flaameista kannattaa Flanderin itsenäisyyttä.
Esimerkiksi Vlaams Belang pitää esillä Flanderin itsenäiseksi julistautumista flaamien alueparlamentissa, mutta hanke tuskin etenee. Espanjan Katalonian itsehallintopyrkimykset ovat nekin varoittava esimerkki.
Belgian seuraavan hallituksen kokoaminen voi kestää jälleen pitkään, sillä neuvotteluissa on mukana suuri määrä puolueita, joista on kaksi erikielistä versiota.
Viimeksi hallituksen syntyyn meni liki 500 päivää. Hallituksessa on seitsemän puoluetta ja pääministeri on puoluekentän keskeltä haettu liberaalien Alexander De Croo.