Ensin hyvät uutiset. Eurovaaleissa on erittäin kova ehdokaslista. Ministereitä, kansanedustajia, meppejä ja muuta vakuuttavaa väkeä. Äänestäjä voi valita laadukkaalta tarjottimelta.
Mitä äänestäessä kannattaa painottaa?
Toki pitää äänestää hyvää ja luotettavaa ihmistä. Suomen edusta puhuminen on vähän kaksipiippuinen juttu, sillä Brysselissä pitäisi miettiä Euroopan etua. Siinäkin riittää miettimistä ja Suomi on osa Eurooppaa.
Itse mietin ehdokkaan painoarvoa. Millaisen aseman hän ottaa ryhmässään ja parlamentissa laajemmin. Jääkö hän takariviin vai tuleeko hänestä toimija?
Suomen nykyisistä mepeistä viisi sijoittuu parlamentin sadan aktiivisimman joukkoon.
Miksi äänestäisin takarivin Taavin Brysseliin? Ainoa peruste on kolumnisti Matti Mörttisen esittämä ajatus taktisesta äänestämisestä. Jatkan ajattelua. Voihan äänestysperusteena olla halu siirtää joku Arkadianmäeltä Brysseliin.
Suomen nykyisistä mepeistä viisi sijoittuu parlamentin sadan aktiivisimman joukkoon. Suoritus on hyvä, kun parlamentissa on 705 jäsentä.
Eurovaaleissa on monia hyviä syitä äänestää. Senkin lisäksi, että EU-pohjaisen lainsäädännön osuus kasvaa.
Jäämmekö Kiinan ja Yhdysvaltojen jalkoihin? Miten Euroopan unioni tukee Ukrainaa? Yhteinen puolustus? Ryhtyykö Eurooppa ottamaan lisää yhteistä velkaa? Maahanmuutto – Ruandaan vai Eurooppaan? Kaksissa vaaleissa, kymmenen vuotta, on odotettu populistien jytkyä – tapahtuuko se nyt? Pitäisikö ilmastonmuutoksen eteen – puheen lisäksi – tehdäkin jotain?
Isoja kysymyksiä. Äänestäjän kannalta on ongelma, että suuret kysymykset eivät oikein tee eroja ehdokkaitten välillä. Paitsi maahanmuutto.
Uusi parlamentti saattaa myös aiheuttaa yllätyksiä. Vuoteen 2019 saakka kaksi ryhmää, konservatiivien EPP ja demareitten S&D, muodostivat enemmistön. Nykyisessä parlamentissa enemmistöön tarvittiin neljä ryhmää. Tarvitaanko uudessa parlamentissa vielä enemmän kompromisseja? Ainakin tarve aktiivisille mepeille vain kasvaa.
Vaalit ovat julkisen palvelun median keskeinen tehtävä. Joskus mietin, mitä vaalit olisivat ilman Yleisradiota?
Keräämme ylivoimaisesti suurimmat yleisöt, olemme läsnä kaikkialla Suomessa, teemme asioita, joita kukaan muu ei tee (esim. pienpuoluetentti, radion vaalisisällöt), tarjoamme yhteistyötä kaupalliselle medialle (vaalikone, tulospalvelu, tapahtumat).
Teemme eurovaalit isosti, vaikka presidentinvaalien ja ensi kevään kunta- ja aluevaalien välissä tämä vaali antaa mahdollisuuden kokeiluille. Teemme tulosillan eri tavalla, puheenjohtajakolmikkojen visual radio -kokeilu saa varmasti jatkoa.
Äänestysprosentti on vain yksi Ylen vaalitavoite. Tärkeämpi tavoite on tuottaa mahdollisimman laajaa ja laadukasta sisältöä Euroopasta, EU:sta, parlamentista ja vaaleihin liittyvistä asioista.
Lopuksi kiitoshymni Euroopan unionille. Ajan kesällä paljon autoa ja naukkailen vettä tai vissyä. Enää ei tarvitse ajaessa kauhoa kädellään jalkatilaan pudonnutta juomapullon korkkia. Kiitos EU korkkidirektiivistä!
Jouko Jokinen
Kirjoittaja on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja.