Hallitus ja työmarkkinajärjestöt pohtivat jälleen toimia eläketurvan uudistamiseksi.
Tarkoituksena on laatia ehdotus toimista ensi vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta noin miljardilla eurolla.
Yleensä eläkeuudistukset ovat tuoneet tullessaan enemmän ”keppiä kuin porkkanaa”, jotta väki pysyisi työelämässä aina vain pidempään.
Nyt kun keinot ovat vielä auki eläkkeiden rahoituksen parantamiseksi, Eläketurvakeskus päätti kysyä kansalaisilta mitkä ”kepit ja porkkanat” maistuisivat tällä kertaa. Maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi noin tuhat täysi-ikäistä suomalaista.
Reilut 60 prosenttia suomalaisista katsoo, että paras keino eläkkeiden rahoituksen parantamiseen on työperäisen maahanmuuton lisääminen. Työllisyyden kasvu lisäisi välittömästi eläkemaksutuloja ja vähentäisi painetta esimerkiksi palkasta otettavan eläkemaksun korottamiseksi.
Toiseksi mieluisin tai oikeastaan vähemmän hyljeksitty vaihtoehto on eläkemaksujen korottaminen. Kolmasosa vastaajista arvioi työikäisten ja työnantajien maksamien eläkemaksujen nostamisen hyväksi tai melko hyväksi vaihtoehdoksi vahvistaa eläkkeiden rahoitusta.
Lähes yhtä suosittu vaihtoehto oli kasvattaa eläkevarojen tuottoja lisäämällä riskinottoa kuten esimerkiksi osakkeiden osuutta sijoitustoiminnassa.
Jyrkkä ei eläkkeiden kutistamiselle
Eläkeikän nosto sen sijaan maistuisi vastaajille huonosti. Vaihtoehtoa piti huonona tai melko huonona 57 prosenttia vastaajista.
Myös nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkaukset tyrmättiin. Noin 80 prosenttia vastanneista piti nykyisten ja tulevien eläkeläisten eläkkeiden leikkaamista melko huonona tai huonona vaihtoehtona.
– Kyllä tässä näkyy se, että ne mieluisampina pidetyt vaihtoehdot ovat niitä, jotka eivät niin kovasti satu omaan kukkaroon ainakaan lähiaikoina. Tulotasoa pienentävät keinot, kuten eläkkeen pienentäminen, koskettaisivat monia ja siihen suhtaudutaan ymmärrettävästi kielteisesti, sanoo ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta.
Tenhusen mukaan eläkeuudistusta kätilöivien kannattaa pitää tämä mielessä tai ainakin tiedostaa, että eläkeleikkaukset herättäisivät laajaa vastustusta.
Yksi tai kaksi keinoa ei kuitenkaan välttämättä riitä tavoitteen saavuttamiseksi.
Erilaiset toimeen kohdistuvat eri ikä- ja väestöryhmiin eri tavalla. Siksi ottamalla niitä kaikkia käyttöön voitaisiin tehdä pienempi muutos, joka ”sattuu vähemmän ja tasaisemmin”, sanoo Tenhunen.
– Ottaisin siis mieluummin pieniä palasia laajasta paletista, vaikka työllisyyden parantuminen työperäisellä maahanmuutolla ja korkeammat sijoitustuotot tuntuisivatkin vähemmän ikävälle kuin muut keinot, Tenhunen sanoo.