Kemiläinen Britta Sotisaari huomasi toukokuun lopussa ihossaan puutiaisen eli tutummin punkin. Hän sai sen poistetuksi, mutta muutaman päivän kuluttua punoittava alue alkoi laajeta ja puremakohta oli kipeä. Terveyskeskuskäynnin tulos oli antibioottikuuri borreliabakteeria vastaan.
Lähes kuukautta myöhemmin puremakohta on yhä hieman arka, mutta muuten Sotisaari välttyi sairastumiselta.
Tämän jälkeenkin Sotisaari on löytänyt iholtaan useita punkkeja. Niitä tuntuu tarttuvan mukaan jokaisella pienelläkin kävelyllä. Koskaan ennen Sotisaari ei ole kokenut samanlaista punkkien määrää alueella.
– Niitä on nyt aivan hirveästi, enemmän kuin viime vuonna. Pari päivää sitten kävin pihapellolla varustautuneena sadetakkiin ja kumisaappaisiin, ja niin vain taas sen reissun jälkeen iholta löytyi kaksi punkkia.
Turun yliopiston ja lääkeyritys Pfizerin Punkkilive-sivustolle on pelkästään Kemistä kirjattu yli 1500 havaintoa, joihin sisältyy yli 2500 puutiaista. Viime vuonna Punkkiliveen tuli koko maasta 143 000 havaintokirjausta.
Kemiläinen Eila Tervo ei ollut ennen tätä kesää tehnyt läheistä tuttavuutta punkkien kanssa, mutta nyt hän on jo suorastaan tuskastunut niihin.
– Olen kai jonkinlainen punkkimagneetti, kun niitä on minussa kiinni ihan jatkuvasti. Kaksi puremaa on jo tälle kesälle. Lisäksi olen löytänyt useita punkkeja itsestäni sieltä ja täältä – hiuksista, kaulalta, selästä. Hyi, Tervo puuskahtaa.
Puutiaisaivokuumetapauksen lisäksi Meri-Lapissa on myös tutkittu verikokeilla yli 20:tä borrelioosiepäilyä. Lapin hyvinvointialueen infektioylilääkäri Markku Broas kertoo lisäksi saaneensa kymmenkunta konsultaatiopyyntöä tapauksissa, jossa punkin pureman alueelle on tullut reaktio, punoittava, mahdollisesti aristava rengas.
Lämpeneminen saa punkit leviämään
Professori Ilari Sääksjärvi Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä kertoo, että lämmin sää ja riittävä kosteus ovat varmistaneet puutiaisille suotuisat olot.
– Punkit ovat herkkiä kuivuudelle, mutta sadetta on saatu eri puolilla maata, joten punkeilla on mennyt hyvin, Sääksjärvi sanoo.
Tavallinen puutiainen ja taigapunkki ovat nopeasti vallanneet yhä suuremman osan Suomesta. Muutamassa vuosikymmenessä ne ovat pyyhältäneet läntisessä Suomessa satoja kilometrejä pohjoiseen ja asettuneet pysyvästi jo Etelä-Lappiin, aina Rovaniemen korkeudelle asti. Itä-Suomessakin punkki on levittäytynyt parin vuosikymmenen aikana satakunta kilometriä aiempaa pohjoisemmaksi.
Suurimmat syyt punkkien runsastumiseen ja leviämiseen löytyvät Sääksjärven mukaan ilmaston lämpenemisestä ja isäntäeläinten kannoista.
– Ilmasto-olot muuttuvat koko ajan puutiaisille parempaan suuntaan. Tämä merkitsee myös sitä, että puutiaisten aktiivinen kausi pitenee jatkuvasti, ja se sitten johtaa siihen, että ne pystyvät vahvistamaan kantaansa koko ajan, Sääksjärvi kertoo.
Vain osa punkeista kantaa virusta tai bakteeria
Tutkija Henna Mäkelä muistuttaa kuitenkin, että todennäköisyys saada tartunta on varsin pieni. Riskialueillakin TBE-virusta kantaa 1–2 punkkia sadasta. Borreliabakteeri on tätä yleisempi, mutta sitäkin on vain noin viidenneksellä punkeista. Aikuisissa puutiaisissa borrelia on tosin yleisempi.
– Huonolla tuurilla tartunnan saa, mutta todennäköisemmin ei saa. Lisäksi suurin osa tartunnoista on oireettomia. Ihmisen elimistö myös usein torjuu taudin aiheuttajan ennen kuin se ehtii aiheuttaa taudin, Mäkelä sanoo.
Borrelia-bakteerin aiheuttamaa sairautta vastaan ei toistaiseksi ole rokotetta, mutta tautia voidaan hoitaa antibiooteilla. Lääkekuuri voidaan aloittaa, jos puremakohdan ympärille muodostuu punoittava rengas.
– Lievissä tapauksissa aloitetaan antibioottikuuri suoraan, ja verikoe tehdään vasta, kun ilmenee pidemmälle meneviä oireita, kuten nivel- tai lihassärkyä, kasvohermohalvaus, päänsärkyä, huimausta tai huonovointisuutta, kertoo infektioylilääkäri Markku Broas.
Riskialueilla ensimmäiset rokotukset saa maksutta
Puutiaisaivotulehduksen voi välttää ottamalla TBE-rokotuksen. Alueet, joilla TBE-uhka on suurin, kuuluvat kansallisen rokotusohjelman piiriin. Asukkaiden ja mökkiläisten on siellä mahdollista saada kolme ensimmäistä rokotusta maksuttomasti. Tehosterokotukset on kustannettava itse.
Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa rokotussuosituksia sellaisille seuduille, joilla puutiaisaivokuumeen riski on keskimääräistä suurempi, mutta joilla ei ole ollut runsaasti sairastumisia.
Kemissä kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat vain kaupungin eteläosat. Britta Sotisaari asuu Kemin pohjoisosassa, jossa maksutonta TBE-rokotusta ei saa. Sotisaari on kuitenkin hankkinut rokotuksen omin kustannuksin. Ensimmäinen rokotuskerta oli vuonna 2014, joten hän on ehtinyt saada jo kaksi tehosterokotettakin.
Rokotusohjelman laajentamistarvetta THL seuraa jatkuvasti. Uusia alueita otettiin mukaan jälleen tämän vuoden alussa.
Valtaako punkki koko maan?
Punkit ovat siis runsastuneet ja levinneet hurjalla vauhdilla yhä pohjoisemmaksi.
Esimerkiksi Käsivarressa ja Inarissa on tänäkin kesänä tehty punkkihavaintoja, mutta toistaiseksi niitä pidetään yksittäisinä, ihmisen tai lemmikin tuomina tapauksina. Pohjoisin pysyvä, lisääntyvä punkkipopulaatio on nyt Napapiirin korkeudella.
Professori Ilari Sääksjärvi sanoo, että siitä kanta voi hiljalleen levitä vielä hiukan pohjoisemmaksi. Hän arvioi kuitenkin, että Suomi-neidon päälaelle asti puutiaiset eivät lähikymmeninä asetu. Siitä pitänevät huolen pohjoisen pitkät talvet.