Yle näyttää pitkän radan EM-kisat TV2:ssa ja Yle Areenassa. Päiväkohtaiset lähetysajat löytyvät jutun lopusta. Tv-lähetystiedot löydät myös tästä linkistä.
Uinnin pitkän radan EM-kisoissa Belgradissa, Serbiassa haetaan sekä mitaleita että Pariisin olympiarajoja. Suomella on tällä hetkellä olympiajoukkueessa vain yksi varma lähtijä: 200 metrin rintauimari Matti Mattsson.
Muitakin ehdokkaita löytyy, sillä Tomas Koski on uinut 17 sadasosan päässä 200 metrin vapaauinnin karsintarajasta ja Ida Hulkko pääsee todennäköisesti rankingin kautta kisoihin 100 metrin rintauinnissa.
– Itse tykkäisin mennä niin, että varmistan sen paikan omalla suorituksellani. Silloin ei tarvitse jäädä odottelemaan muiden tuloksia, Hulkko totesi.
Tamperelainen ui helmikuussa lyhyen radan MM-kisoissa 50 metrin rintauinnissa viidenneksi. Finaalipaikka on hänellä tavoitteenaan tälläkin kertaa, mutta ajatuksissa ovat myös tätä kovemmat tulokset.
– Finaalipaikan saavuttaminen on minulle tavoitteena ihan automaatio, mutta 50 metrillä mitalin uusiminen 2021 vuoden EM-kisoista olisi unelmana. Ja tietysti nyt, kun Pariisi on tulossa, niin 100 metrin olympiaraja, kolme vuotta sitten Budapestin EM-kisoista hopeaa saavuttanut Hulkko sanoi.
Yle Urheilun asiantuntija Ville Kallinen sen sijaan on maltillinen suomalaisodotuksissaan Belgradin EM-kisoista.
– Menestysmahdollisuudet ovat mielestäni finaalipaikkojen ja välierien tasolla. Toki siellä esimerkiksi Ida Hulkolla ja Veera Kivirinnalla on hyvä mahdollisuus ottaa 50 metrin rintauinnissa mitali, mutta mitalisateeseen en usko näissä EM-kilpailuissa, Kallinen sanoi.
Katse nuoriin uimareihin
Suomi on nimennyt kisoihin peräti 19 uimarin joukkueen. Kallisen mielestä mukana on todella mielenkiintoisia nuoria nimiä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota ja jotka voivat yllättää: Yhdysvalloissa harjoittelevat Tomas Koski ja Kalle Mäkinen sekä toisen polven uimari, Antti Kasvion tytär Louna Kasvio.
Mäkinen oli jo viime kesänä lähellä 50 metrin vapaauinnin olympialaisten A-rajaa, mutta tällä kaudella hänellä on ollut haasteita ylikunnon kanssa.
Kasvio taas on Kallisen mielestä todella lahjakas ja kovasti töitä tekevä uimari. Hänen päämatkansa ovat pitkät tai keskipitkät matkat, joissa voi tulla kehitystä todella nopeastikin.
– Tomas Koskesta uskallan sanoa, että olen aika monenlaisia uimareita ja monentasoisia uimareita nähnyt vuosien varrella Suomessa, mutta hän on minusta jopa lahjakkain. Tomaksen kohdalla uskallan sanoa, että hänelle vain taivas on rajana.
Pariisin olympiakisojen läheisyys on syönyt EM-kisoista terävintä kärkeä. Muun muassa Iso-Britannia ei ole ykkösjoukkueellaan mukana, Italialla on merkittäviä poisjääntejä ja myös Ruotsin ykköstykit ovat poissa kisoista.
– EM-kilpailuissa, kuten muissakin arvokisoissa, keskeisintä on, että uidaan mitaleista. Niiden arvoa ei syö, että siellä on poisjääntejä, Kallinen muistutti.
Huolestuttavan pieni joukkue olympialaisiin
Jos EM-kisoissa Suomen joukkue on suuri, niin olympiakisojen kohdalla tilanne on täysin päinvastainen. Näillä näkymin Pariisiin pääsee vain kolme uimaria, kun Tokion kisoissa heitä oli viisi ja 2016 Riossa heitä oli kahdeksan.
Asiantuntija Ville Kallisen mielestä tilanne on huolestuttava etenkin naisten puolella, jossa Suomella ei ole edes yhtä B-rajan alitusta.
– Onhan se huolestuttavaa, ettei neljän vuoden aikana ole onnistuttu saamaan tason laajennusta sille tasolle, että meillä olisi iso joukkue kisoihin. Kyllä neljässä vuodessa yleensä tulosta pitää saada aikaiseksi, Kallinen totesi.
Hän uskookin, että Pariisin jälkeen liittotasolla pohditaan urheilijoiden ja valmentajien kesken sitä, mitä pitää tehdä toisin, jotta 2028 Los Angelesin olympialaisissa Suomella on isompi ja menestyksekkäämpi joukkue.
Ida Hulkko uskoo, että hän on iskussa niin EM-kisoissa kuin myöhemmin olympialaisissakin. Valmistautuminen tämän viikon arvokisoihin on sujunut hyvin, ja heti ensimmäisessä kisassaan tiistaina hän hakee olympiarajaa 100 metrin rintauinnista.
Pariisin A-raja matkalta on 1.06,79 ja B-raja 1.07,12. Matkan Suomen ennätys on Hulkon nimissä ja Tokion olympialaisten alkuerissä uitu 1.06,19. Tällä kaudella hän on uinut pitkällä radalla parin sekunnin päähän tästä.
– Sen vauhdin tietysti näkee vasta, kun pääsen altaaseen. Parin vuoden aikana en ihan ole päässyt sen SE:n pintaan, mutta hyvänä päivänä kaikki voi olla mahdollista ja osua kohdalleen, Hulkko vakuutti.
– Eihän se ole muuta kuin uida 50 metriä sinne, käännös ja vielä takaisin pitäisi jaksaa. Kuulostaa helpolta, ja yritetään ajatella sitä sillä tavalla!