Uinti oli Suomelle suosiollinen laji edellisissä kesäolympialaisissa, kun 200 metrin rintauimari Matti Mattsson nappasi toisen Suomen kahdesta olympiamitalista. Pariisin olympialaisiin suomalaisen uinnin näkymät näyttävät äkkiseltään kovin olemattomilta.
Yksikään urheilija ei ole rikkonut kisojen kovinta tulosrajaa. Taustalla kuplii kuitenkin kiehtova tarina, joka voi johtaa kesällä olympialaisten hurjimpaan suomalaissensaatioon.
Tällainen potentiaalinen urheilija on Yhdysvalloissa asuva ja opiskeleva 19-vuotias Tomas Koski. Hän jäi tänä kesänä vain 81 sadasosan päähän isoveljensä Matias Kosken 200 metrin vapaauinnin SE:stä 1.46,98.
Georgian kovatasoisessa yliopistojoukkueessa kilpaileva Tomas räväytti marraskuussa kunnolla Georgia Invite -yliopistokisoissa. Hän voitti 200 jaardin vapaauintikisan ajalla 1.32,75.
Yle Urheilun uintiasiantuntija Ville Kallinen arvioi, että kyseinen aika vastaa pitkällä 50 metrin radalla (olympia-allas) 1.46,0–1.46,2 kaltaista aikaa. Kyseisellä ajalla rikottaisiin siis Suomen ennätys sekä olympialaisten A-raja.
Mattssonin sijaan Suomen ykkösuimari saattaa olla Pariisissa hyvinkin vuonna 2004 syntynyt Tomas Koski.
– Jos kehitystahti jatkuu yhtään tämän kaltaisena, Pariisissa voi olla melkoinen sensaatio käsillä, Kallinen hehkuttaa.
Olympiafinaaliin?
Mikäli Koski ui pitkällä radalla Kallisen ounastelemaa kyytiä, silloin puhutaan kansainvälisestä huippuvauhdista.
Vuosina 2016–2023 järjestetyissä olympialaisissa tai pitkän radan MM-kisoissa loppukilpailuun riitti kovimmillaan noteeraus 1.45,71 ja heikoimmillaan 1.46,28.
Kovasti kehittynyt Koski on siis todella lähellä tasoa, jossa uidaan olympiafinaalipaikasta. Kaksi vuotta sitten Tokiossa viimeisenä finaaliin edennyt Brasilian Fernando Scheffer voitti lopulta olympiapronssia.
Antti Kasvio ylsi 200 metrin vapaauinnissa olympiapronssille 1992 Barcelonassa. 2000-luvulla suomalaisuimareista olympiafinaaliin ovat selvinneet Jani Sievinen (2000), Hanna-Maria Seppälä (2008) ja Mattsson (2021).
– Totta kai hän (Tomas) joutuisi paineen alla tekemään alkueräsuorituksen. Ensin pitää selvitä välieriin. Tällä hetkellä on kuitenkin ihan täyttä realismia, ettei Pariisissa uida pelkästä välieräpaikasta, Kallinen arvioi.
Kehitys yllätti urheilijan
Kosken syksy on sujunut Yhdysvalloissa mainiosti sekä harjoittelun että opiskeluiden osalta. Treenimäärät ovat nousseet isosti.
Urheilija on ylpeä siitä, millä tasolla hän jo liikkuu. Hän haluaa uida kilpaa niin kauan kuin mahdollista.
– On vaikea laittaa sanoiksi. En olisi ikinä arvannut, että pääsen tälle tasolle niin nopeasti. Olen siitä tosi ylpeä, Koski sanoo.
Kosken Yhdysvaltain yliopistokisoissa uiman vedon kovuutta korostaa se, että hän tempaisi kyseisen ajan sen kummemmin herkistelemättä.
– Kun saa levättyä, ajoista on tupannut lähteä pois pääkisoissa. En uskalla edes ennustaa, millainen kesä on tulossa, jos kaikki menee hyvin, Kallinen sanoo.
Suomen Uimaliiton huippu-uinnin päävalmentaja Eetu Karvonen on ollut yhteyksissä Yhdysvalloissa kilpailevaan suomalaislahjakkuuteen.
– Olemme puhuneet, missä kisoissa voisin yrittää olympialaisten A-rajaa. Sen löytäminen on kuitenkin ollut toistaiseksi haastavaa, kun kisoja on ollut Yhdysvalloissa koko ajan. Katsomme keväällä, mihin Euroopan kisoihin pääsisin, Koski kertoo.
Tuntematon lahjakkuus
Tomas Koski on suomalaisessa huippu-urheilussa yllättävän tuntematon nimi potentiaalinsa nähden. Hänen kymmenen vuotta vanhempi isoveljensä Matias Koski muistetaan uimarina, joka rikkoi maineikkaan Antti Kasvion SE-aikoja.
Yhdysvaltain yliopistokisoissa loistanut Matias kilpaili olympiatasolla kahdesti. Pikkuveli Tomas harrasti kyllä pienempänä uintia, mutta tämän lajiksi valikoitui lopulta koripallo.
Koripallossa Koski oli lahjakkuus, joka olisi voinut pelata Yhdysvaltain yliopistomaailmassa ykkösdivisioonan koulupaikoista. Jalat eivät kuitenkaan kestäneet lajia. Uinnin pariin hän palasi reilu vuosi sitten.
– Polvien ja lonkkien kanssa oli ongelmia. Se ei vain toiminut, Koski viittaa koripalloon.
Kallinen sanoo, että Koskella on isokoiseksi uimariksi poikkeuksellisen pehmeä ote veteen. Hän vertaa suomalaislahjakkuutta tämän ikätoveriin ja 100 metrin vapaauinnin ME-mieheen David Popoviciin.
Hurja romanialaiskyky on 200 metrin vapaauinnin kaikkien aikojen listalla kolmantena. Hänet erottaa 97 sadasosaa saksalaisen Paul Biedermannin niin sanotulla kumipukuaikakaudella uimasta ME:stä 1.42,00.
Lue lisää: Takavuosien maagiset maailmanennätykset ovat viimeinkin aidossa vaarassa
– Kun katsoo David Popovicin 100 metrin vapaauinnin ME:tä, uinnissa näkyy, kuinka Popovici ikään kuin liitää vedenpinnan päällä. Se näyttää pikaveneeltä.
– Tomaksella on samoja elementtejä uinnissaan. Hän osaa pitää lantion hyvin kontrollissa ja hänellä on erittäin hyvä otteen haku uintiin. Pehmeys ja kepeys on kuitenkin oma taitonsa, ja sen Tomas osaa todella hyvin.
Itsekin kilpaa uinut Kallinen on nähnyt vuosien varrella lukuisia suomalaisuimareita. Hän paaluttaa kovan mielipiteen Tomas Koskesta.
– En ole nähnyt kenelläkään suomalaisella yhtä kepeää tatsia veteen sitten Jani Sievisen, Kallinen viittaa Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimpään uimariin.