Valtiovarainministeriö julkaisi maanantaina lähivuosien talousennusteen, joka lupailee orastavaa kasvua. Julkinen talous kuitenkin pysyy yhä alijäämäisenä, ja velka kasvaa edelleen.
Ylen aamussa tiistaina vierailleet talousasiantuntijat eivät yllättyneet ministeriön ennusteesta. Suomi toipuu kriiseistä hitaammin kuin muut Pohjoismaat.
– Näyttää siltä, että Suomen talouskasvu on vähän kuin auto, jonka moottori ei tahdo käynnistyä talvipakkasilla. Vähän sellaista vauhditusta ja kickstarttia tarvittaisiin, sanoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja Emilia Kullas.
Työn ja talouden tutkimuksen Laboren johtaja Mika Maliranta lainaa vertauskuvansa lentoliikenteestä.
– Useimmat ennustelaitokset ovat päätyneet siihen arvioon, että lento ikään kuin viivästyy. Nousu on tulossa, mutta lähtöaikaa ollaan nyt lykätty vähän myöhemmäksi.
Asiantuntijat panevat toivonsa nuoriin yrityksiin ja vihreään siirtymään
Maliranta näkee Suomen mahdollisuudet nuorissa keskisuurissa yrityksissä, jotka ovat käyneet läpi alkuinvestoinnit ja kokeiluvaiheet.
– Meillä on poikkeuksellisen paljon noin 10 vuotta vanhoja yrityksiä, jotka ovat panostaneet vuosikausia tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ne kyllä tarjoavat hyviä lupauksia.
Maliranta sanoo olevansa yllättynyt, jos suomalaiset yritykset eivät pystyisi suurin piirtein samanlaiseen tuottavuuteen kuin yritykset muissa Pohjoismaissa. Jos näin käy, Suomen talouskasvu vahvistuisi seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Emilia Kullaksen mukaan vihreä siirtymä on jo monille suomalaisille isoille vientiyritykselle ja pörssiyhtiöille vahva tukijalka.
– Meillä on mahdollisuuksia erityisesti puhtaaseen energiaan perustuvissa investoinneissa. Ruotsilla on ehkä paremmat lähtökohdat julkisen talouden ja pääomien suhteen, mutta Suomi voi ottaa paljon irti vahvuuksistaan, Kullas sanoo.
”Velasta on syytä olla huolissaan”
Valtiovarainministeriö ennustaa, että julkisyhteisöjen velkasuhde kasvaa jo kuluvana vuonna yli 80 prosenttiin. Julkisyhteisöjen velkasuhde kuvaa kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kullaksen mukaan länsinaapuri Ruotsi on hyvä kirittäjä Suomelle. Ruotsilla ei ole samanlaista velkataakkaa kuin Suomella, ja se voi houkutella investointeja Suomea enemmän. Tämä johtuu hänen mukaansa esimerkiksi talouden monipuolisuudesta.
– Heillä on myös julkinen talous paremmassa kunnossa, eli sikäli kuin tällaisia investointeja pitää julkisen vallan jotenkin tukea.
Maliranta ja Kullas sanovat olevansa huolissaan Suomen julkisesta velasta. He kannattavat hallituksen toimia, jotka tähtäävät velkaantumisen katkaisemiseen.
Molemmat kuitenkin jakavat näkemyksen siitä, ettei korkeakoulutuksesta enää pidä leikata.
– Ne tulevat kalliiksi pitkällä aikavälillä. Näyttää siltä, että nyt niistä virheistä on opittu, Maliranta sanoo.
Kullas on koulutuksesta samaa mieltä. Sen sijaan hän laittaisi Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut uuteen remonttiin, koska nykyinenkin järjestelmä on “kallis ja raskas”.
– Ihmettelisin, jollei jonkinnäköisiä uusia remontteja pitäisi tehdä, sekä tämän että tulevan hallituksen.