Kaupunginhallitus käsittelee torstaina valtion ja kuntien välistä esisopimusta Länsiradan eli Turun ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden rahoituksesta ja rakentamisesta.
Kuntaosakkaita ovat sopimuksessa Turun lisäksi Salo, Lohja, Vihti, Kirkkonummi ja Espoo. Helsinki ilmoitti jo aiemmin jättäytyvänsä pois rakentamishankkeesta.
Siirtyminen rakentamisvaiheeseen koskisi valtion asettamien tavoitteiden mukaan seuraavia osahankkeita: Espoo–Kirkkonummi (473,91 milj.), Vihti–Lohja (509,14 milj.), Salo–Harjala (145,05 milj.) ja Nunna–Kupittaa (86,72 milj.). Kustannusarvio hankkeiden toteuttamiselle on yhteensä 1,2 miljardia euroa.
Esisopimuksen mukaan valtio ja kunnat sitoutuisivat molemmat rahoittamaan Länsiradan rahoittamisvaihetta 400 miljoonalla eurolla, eli yhteensä 800 miljoonalla eurolla. Lisäksi hankeyhtiölle annettaisiin oikeus ottaa valtion takaamaa vierasta pääomaa enintään 500 miljoonaa euroa.
Yhtiö on hakenut alkuvuodesta Euroopan unionin myöntämää CEF-rahoitusta. CEF-tukirahoitus vähentää esisopimuksen mukaan vieraan pääoman tarvetta. CEF-rahoitusta ja vierasta pääomaa hyödynnettäisiin laskennallisesti vasta sen jälkeen, kun valtion ja kuntien 800 miljoonan euron pääomitus on käytetty.
Turku tavoittelee itselleen parempaa neuvottelutulosta syksyllä
Turun kaupungin kansliapäällikkö Tuomas Heikkisen mielestä esisopimus ei vastaa kaupungin alkuvuonna päättämiä neuvottelutavoitteita. Turku haluaisi, että CEF-tukirahoitus vähentäisi osakkaiden rahoitusosuuksia.
Kansliapäällikkö arvioi, että Turun suhteellinen osuus rahoituksesta voisi olla lähes 128 miljoonaa euroa, mikä katettaisiin todennäköisesti lainarahoituksella. Kaupungille voisi koitua rahoituksesta silloin noin 3,8 miljoonan euron vuosittaiset korkomenot.
Kaupungin neuvottelutavoitteena on ollut myös, että Länsiradan ensisijaisena rahoitusmuotona käytettäisiin valtion ja kuntien takaamaa hankeyhtiön lainoitusta. Esisopimuksessa kuntien osuus vieraan pääoman kustannuksista on 33 prosenttia, kun valtio vastaisi vieraan pääoman lyhennyksistä. Esisopimuksen mukainen yhtiön pääomittaminen yhteensä 800 miljoonalla eurolla sen sijaan jakautuu valtion ja kuntien välillä tasan.
Lisäksi Turun kaupunki on halunnut, että kuntien rahoitusosuus hankkeessa pienenisi vastaavalla määrällä kuin kuntien investointikykyä on sote-uudistuksessa pienennetty. Valtion tulisi Turun kaupungin mielestä sitoutua myös palauttamaan muille osakkaille niiden hankkeeseen sijoittamat pääomat, mikäli ratahanke ei ole toteutunut vuoteen 2040 mennessä. Näihin toiveisiin valtio ei ole esisopimuksessa sitoutunut.
Rahoitusta koskevista erimielisyyksistä huolimatta kansliapäällikkö esittää kaupunginhallitukselle esisopimuksen hyväksymistä. Edellytyksenä olisi, että kaikki sopimuksen osapuolet hyväksyvät ja allekirjoittavat sopimuksen.
Lisäksi kansliapäällikkö esittää, että neuvotteluja rakentamisvaiheeseen siirtymisen ehdoista jatketaan.
Osakassopimus käsitellään syksyllä. Kansliapäällikkö esittää, että kaupunginhallitus käsittelisi elokuun aikana kaupungin omat neuvottelutavoitteet osakassopimuksen laatimista varten.