Turun ja Helsingin välille suunniteltu nopea ratayhteys, Länsirata, on etenemässä toteutusvaiheeseen.
Valtio ja rakentamisesta sekä suunnittelusta vastaavan Länsirata Oy:n osakkaana olevat kunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi ovat kevään aikana neuvotelleet rakentamisvaiheen rahoituksen ehdoista.
Osakkaiden käsittelyyn tulevan sopimusehdotuksen mukaisesti valtio ja kunnat sitoutuvat rahoittamaan hankkeen rakennusvaihetta 400 miljoonalla eurolla, eli yhteensä 800 miljoonalla eurolla.
Siirtyminen rakentamisvaiheeseen koskee tässä vaiheessa osahankkeita Espoo-Kirkkonummi, Vihti-Lohja, Salo-Hajala sekä Nunna-Kupittaa.
Lisäksi tällä hallituskaudella on tarkoitus laatia koko yhteysvälin rakentamissuunnitelma ja aloittaa yhteysvälien Espoo-Kirkkonummi ja Salo-Hajala rakentaminen. Kyseisten osahankkeiden kustannusarvio on yhteensä noin 600 miljoonaa euroa.
– Turun kaupungin näkökulmasta sopimuksen tavoitteena on ennen kaikkea varmistaa se, että hankeyhtiöllä on riittävät valtuudet lähteä neuvottelemaan komission kanssa heinäkuussa mahdollisesti saatavan EU:n liikenneverkon CEF-tuen ehdoista, kertoo Turun kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen tiedotteessa.
EU-tukea ja vierasta pääomaa
Kuntien osuus jakautuu näiden kesken erikseen sovittavalla tavalla. Tämän lisäksi yhtiölle annetaan oikeus ottaa vierasta pääomaa enintään 500 miljoonaa euroa. Tähän on oikeus vasta sen jälkeen, kun valtion ja kuntien rahoitus sekä CEF-tuki on käytetty.
– Lopullisesti rahoitusosuudet sovitaan osakassopimuksella syksyn aikana. Kaikkien osapuolten tulee se myös hyväksyä, kertoo Tuomas Heikkinen.
Turussa lopullisesta rahoituksesta päättää valtuusto.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa mukana ollut Helsinki ei osallistu rakentamisvaiheen rahoittamiseen.
Kustannusnoususta erilliset päätökset
Yhtiön taloudellisten riskien hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Hankeyhtiön on tuotettava ennen jokaisen osahankkeen käynnistämistä arvio kustannuksista. Osahanke voidaan käynnistää vasta sen jälkeen, kun yhtiön osakkaat ovat todenneet, ettei hanke sisällä poikkeuksellista kustannusnousua.
Jos hankkeiden kustannukset ylittävät riittävästi arvioidut kustannukset, tarvitaan jatkamisesta erillisiä päätöksiä ja tällöin kustannusvastuuta jaetaan valtion ja kuntien välillä.