Ylen MOT:n selvityksen mukaan Migri on käyttänyt satoja miljoonia euroja vastaanottokeskuksiin ilman kilpailutusta vuosina 2022–2024.
Lain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut, joihin vastaanottopalvelut voidaan rinnastaa, pitää kilpailuttaa, jos niiden arvo ylittää 400 000 euroa.
– Ei se kovin hyvältä näytä, sisäministeri Mari Rantanen (ps.) toteaa.
Hän kuitenkin ymmärtää, että ukrainalaisten tullessa Suomeen vastaanottokeskuksia piti saada nopeasti toimintaan.
– Silloin varmasti tämä on ollut ihan soveliasta tehdä niin, että se kapasiteetti on saatu nostettua ylös, mutta varmasti olisi sitten pitänyt toimia toisin sen jälkeen.
Migri tiedotti helmikuussa, että se on ryhtynyt kilpailuttamaan vastaanottokeskushankintojaan. Osa vanhoista kilpailuttamatta jääneistä sopimuksista on kuitenkin vielä voimassa, joten Suomessa toimii edelleen vastaanottokeskuksia, jotka saivat sopimuksen ilman kilpailutusta.
– Tässä on kysymys veronmaksajien rahankäytöstä, ja siinä pitää olla erityisen huolellinen, Rantanen sanoo.
Hän aikoo vielä pyytää Migriltä tarkemman selvityksen sen toiminnasta.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan viranomainen voi tehdä julkisia hankintoja ilman kilpailutusta vain lyhyen ajan, jos viranomaisella ei ole siitä itsestään riippumattomasta syystä tarpeeksi aikaa järjestää kilpailutusta.
– On varmasti asioita, joita on syytä tehdä paremmin, Rantanen toteaa.
Saatuaan Migriltä selvityksen hän pohtii, onko syytä ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
Migri on maksanut vastaanottokeskuksia pyörittäville yhtiöille hyväksyttyjen budjettien päälle 5–8 prosenttia hallintokulukorvausta. Käytännössä se on ollut yhtiöille voittoa – sitä suurempaa, mitä enemmän kuluja on ollut. Käytäntö ei ohjaa kustannustehokkaaseen toimintaan.
– No ei se kovin kannustavalta kuulosta. Varmasti saadaan tähän samassa selvityksessä sitten selvitystä, mihin tämä on perustunut, Rantanen pohtii.