Tuulivoimarakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana, mutta uusia investointipäätöksiä ei välttämättä tehdä aiempien vuosien malliin.
Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan syinä ovat muun muassa korkotilanne ja rakennuskustannukset. Tuulivoimayhtiöt odottavat myös sähköä paljon kuluttavien investointien varmistumista.
Moni näistä hankkeista liittyy vetyteollisuuteen, jossa tuulisähköä tarvitaan päästöttömän vedyn valmistukseen. Esimerkiksi Raahessa teräsyhtiö SSAB valmistelee uudenlaista fossiilivapaata tuotantoa, joka perustuisi vetyyn ja esimerkiksi tuulisähköön.
Uusia tuulivoimaloita on Suomessa edelleen rakenteilla runsaasti. Tänä vuonna on valmistunut 60 voimalaa, joiden tuotantokapasiteetti on yli 370 megawattia. Loppuvuonna valmistumisvauhti kiihtyy noin kaksinkertaiseksi. Suomen tuulivoimayhdistys ennakoi, että tämän vuoden 1100 megawatin lisäys tuulivoimaan nostaa sen vesivoiman ohi Suomen suurimmaksi uusiutuvan energian lähteeksi.
Vesivoiman rooli muuttuu
Energiateollisuuden vesivoiman asiantuntija Marja Rankilan mukaan muutos on odotettu.
Vesivoiman kasvumahdollisuudet Suomessa ovat rajatut muun muassa koskiensuojelulain takia, minkä lisäksi parhaat paikat on otettu vesivoiman käyttöön jo vuosikymmeniä sitten. Rankila korostaa kuitenkin vesivoiman tärkeyttä Suomen sähköntuotannolle.
– Vesivoiman rooli on jo muuttunut viime vuosina ja kehittyy entisestään. Sähkön perustuotanto on yhä selkeämmin ydin- ja tuulivoiman varassa, mutta vesivoimaa käytetään joustona, kun on tyyntä, ydinvoimalahuoltoja tai muuten sähkön tarve ja hinta ovat kohonneet.
Viime vuonna vesi- ja tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli yli 18 prosenttia. Ykkösenä oli ydinvoima yli 40 prosentin osuudellaan.
Suomessa on toiminnassa lähes 1700 tuulivoimalaa, joista selvästi suurin osa Pohjanmaan maakunnissa. Uusistakin hankkeista yli puolet on vireillä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa.