Korkeimman hallinto-oikeuden uusittavaksi määrätyissä saamelaiskäräjävaaleissa äänestysprosentti laski. Vaalilautakunnan puheenjohtaja Aslak Pieski arvelee, että osa äänestäjistä boikotoi vaaleja.
– Yksi osasyy on se, että osa ihmisistä oli päättänyt boikotoida näitä vaaleja. Se on ehkä ollut pari prosenttia. Mutta minkä takia eivät äänestäneet, sitä me emme voi tietää, Pieski kommentoi.
Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden professori Laura Junka-Aikio ei näe, että laskeneesta äänestysprosentista olisi luettavissa suurta mielenosoitusta uusintavaaleja kohtaan.
– Ainakaan spekulaatiot laajemmasta vaalien boikotoinnista eivät toteutuneet. Muutaman prosentin pudotus äänestysprosentista voinee johtua siitäkin, että kesä on kukkeimmillaan ja ihmisillä on mieli muualla, ja ehkä ylipäätään väsymyksestä, Junka-Aikio pohtii.
Uusittavaksi määrättyjen saamelaiskäräjävaalien äänestysprosentti on 48,08. Se on vuosien 1999–2024 vaalien alhaisin luku ja 3,55 prosenttiyksikköä viime vuotta pienempi.
Junka-Aikio ei näe tuloksissa myöskään merkittävää epäluottamusta vuonna 2023 valitulle saamelaiskäräjien kokoonpanolle. Hänen mielestään vaikuttaa, että esimerkiksi saamelaiskäräjälain muutosta ajaneet tahot ovat vahvoilla uusintavaalien jälkeenkin.
Ääniharava Kyrö: Ihmisten jaottelu ei käy
Vaalien ääniharava oli 215 äänellä inarilainen Kari Kyrö. Hän pääsi mukaan uusintavaaleihin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella. Hänen mielestään uusintavaaleista on havaittavissa selkeä viesti.
– Tämä ihmisten jaottelu eri ryhmiin ja toisten tiputtaminen pois, niin se ei käy. Se on mielestäni selvä viesti tässä ja se tuli ilmi, hän sanoo.
Vaaleissa oli ehdolla myös toinen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä mukaan päässyt ehdokas. Paavo Riihitammela ei kuitenkaan tullut valituksi.
Pirita Näkkäläjärvi: Sama poliittinen linja jatkuu
Toiseksi eniten ääniä vaaleissa sai saamelaiskäräjien istuva puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.
– Päätös uusittavista vaaleista ei muuttanut isoa kuvaa, että sama poliittinen linja jatkuu ja meidän poliittinen linjamme voitti näissä vaaleissa vahvasti.
Uusituissa vaaleissa saamelaiskäräjien kokoonpano vaihtui kahdella jäsenellä. Lisäksi Enontekiöllä varsinainen jäsen ja varajäsen vaihtoivat paikkaa.
Perustuslakivaliokunta laittoi saamelaiskäräjälain uudistuksen tauolle uusintavaalien ajaksi. Näkkäläjärvi toivoo, että lakiuudistuksen käsittely alkaa mahdollisimman pian.
– Ei tarvitse tehdä muutoksia saamelaiskäräjälakiin. Meillä on erinomainen yksimielisenä viety hallituksen esitys jo eduskunnassa, Näkkäläjärvi sanoo.
Kyrö on eri linjoilla.
– Mikäli saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkittäväksi tulemisen kriteeriä ei muuteta pelkästä kielestä, niin tämä laki pitää valmistella uudestaan, hän sanoo.
Täydennetty faktalaatikkoa 4.7. kello 14.22: Lisätty tieto YK:n ihmisoikeuskomitealle tehdystä valituksesta.