Ruotsin olympiakomitea teki keskiviikkona jotakin, mitä sen suomalainen veljesjärjestö ei koskaan olisi tehnyt: jätti kolme paikkaa käyttämättä miesten 3 000 metrin estejuoksussa Pariisin kisoissa.
Simon Sundström, Leo Magnusson, Emil Blomberg ja Vidar Johansson olivat kaikki valintakelpoisia rankingin perusteella, mutta ketään heistä ei palkittu kisavalinnalla. Sundström ja Johansson purkivat rajusti pettymystään Yle Urheilun haastattelussa torstaina.
Suomi olisi vastaavassa tilanteessa vakiintuneen käytäntönsä – kaikki valintakelpoiset valitaan tietyin harvinaisin poikkeuksin – mukaisesti lähettänyt kolme estejuoksijaa sovittamaan kisapukua.
Ruotsin olympiakomitean eli SOK:n viestintäpäällikkö Lars Markusson perusteli perjantaina Yle Urheilulle, miksi Ruotsi toimii toisella tavalla. Markusson korostaa, että päätös ei viime kädessä ollut SOK:n huippu-urheilutiimin tai edes hallituksen käsissä.
– SOK koostuu 38 jäsenjärjestöstä eli käytännössä olympialajien liitosta. SOK:n vuosikokous päättää, millaisten kriteerien mukaisesti seuraaviin olympiakisoihin valitaan urheilijoita. Henkilökunta ja luottamusjohto toteuttavat vuosikokouksen tahtoa asiassa. Vuosikokous päätti huhtikuussa 2023, että Pariisin kisoihin valitaan urheilijoita, joille nähdään mahdollisuus sijoittua lajissaan 12:n joukkoon.
Subjektiivinen arviointi
Teknisesti SOK:n Urheilu- ja resurssitiimi vastaa Suomen olympiakomitean Huippu-urheiluyksikköä. Urheilu- ja resurssitiimi tekee yhteistyössä lajien kanssa esityksen järjestön hallitukselle, joka siunaa valinnat.
Lars Markusson myöntää, että vuosikokouksen asettama tavoite jättää paljon tilaa subjektiiviselle arvioinnille. Estejuoksijoista lähimpänä kisavalintaa olivat Blomberg ja Sundström, joilla on kvartetista paras kolmen kilpailun keskiarvo (8.20,17 ja 8.20,52) tältä kaudelta.
– Suuruusluokkana heidän olisi pitänyt pystyä noin puolitoista sekuntia parempaan. Ymmärrän täysin, että he ovat valtavan pettyneitä. Rajanveto on vaikeaa, Markusson kommentoi.
Vaikka Ruotsin valintalinja kuulostaa Suomessa suorastaan brutaalin kovalta, Markusson kertoo sen kolmessa vuodessa jopa hieman pehmentyneen. Vuonna 2021 puolimaileri Lovisa Lindh juoksi kesä-heinäkuussa kolmesti alle kahden minuutin ajan 800 metrillä, mutta jäi valitsematta Tokion kisoihin.
– Silloin vuosikokouksen asettama kriteeri oli mahdollisuus sijoittua kahdeksan parhaan joukkoon, mikä siis hänen matkallaan tarkoittaa olympiafinaalia, Markusson sanoo.
Kansalliset olympiakomiteat saavat olympiaurheilun kattojärjestön eli Kansainvälisen olympiakomitean linjauksen mukaan päättää itsenäisesti oman valintakriteeristönsä. SOK:n vuosikokous linjasi 2023, että hyvin nuoria urheilijoita voidaan valita, vaikka näkymä ei aivan lupaisi sijoitusta 12:n joukkoon. Samoin voidaan toimia, jos kyse on lajinsa ainoasta olympiavalintakelpoisesta urheilijasta.
Myös Suomessa nuoria olympiakokelaita voidaan valinnoissa kohdella helläkätisemmin kuin konkareita.
Raitanen nousee
Estejuoksussa suora aikaraja Pariisiin oli 8.15, jonka alle on tällä kaudella juossut 18 miestä. Lajin olympiafinaaliin valikoituu 15 urheilijaa, joten alkuerän läpäisy olisi vienyt ruotsalaiset jo hyvin lähelle SOK:n mimimivaatimustasoa.
Kun Ruotsi kohteli omia estejuoksijoitaan näin kylmästi, ja Norjakin jättää valintakelpoisen Jacob Bouteran kotiin, Topi Raitasen mahdollisuudet päästä vaikean kauden päätteeksi olympiakisoihin rankingin kautta ovat nousseet rytisten. Raitanen on ruotsalaiskollegoidensa hyvä ystävä ja kertoi torstaina olevansa näiden puolesta erittäin pahoillaan.
Ilman estejuoksijoitakin Ruotsi lähettää Pariisin yleisurheilumittelöihin suurimman joukkueensa sitten Los Angelesin kisojen 1984. Yhteensä ensi viikon alussa julkistettavaan joukkueeseen kuuluu hieman alle 120 urheilijaa. Kokoa selittää, että Ruotsi eteni käsipallossa sekä miesten että naisten turnaukseen.
Ruotsi on – toisin kuin Suomi – julkistanut myös kisatavoitteensa: se on 10 mitalin saalis. Tokiosta 2021 mitaleita tuli 9 (3-6-0) ja 2016 Rio de Janeirosta 11 (2-6-3). Mitalimahdollisuudet katsotaan suurimmiksi käsipallossa, beach volleyssä, yleisurheilussa, uinnissa, ratsastuksessa ja purjehduksessa.
Pariisin olympiakisat nähdään Ylen kanavilla 26.7.–11.8.