Ihmiselle haitalliset puutiaislajit eli tavallinen puutiainen ja taigapunkki ovat levittäytyneet yhä laajemmille alueille Suomessa. Samalla myös vakavan puutiaisaivokuumeen tartunnat ovat yleistyneet.
Puutiaiset ovat viime vuosikymmeninä siirtyneet satoja kilometrejä kohti pohjoista, kertoo Turun yliopiston professori Ilari Sääksjärvi. Usein puutiaiset ovat kulkeutuneet ihan pohjoisimpaan Suomeen ihmisten ja kotieläinten mukana.
– Rovaniemen korkeudella on jo ihan lisääntyvä populaatio, eli siellä tulee jatkuvasti havaintoja, hän kertoo.
Puutiaisen menestyminen lisää tautiriskiä
Puutiaistilanne lähti alkukesän aikana ripeästi liikkeelle pitkän talven jälkeen. Sääksjärven mukaan pakkastalven olosuhteet eristävän lumikerroksen kanssa olivat puutiaiskannalle hyviä, ja otollinen tilanne on jatkunut kesällä.
– Vaikka on ollut lämpimiä hellejaksoja, niin ne eivät olleet kuitenkaan niin pitkiä, että olisi voimakkaasti esimerkiksi kasvillisuus päässyt kuivumaan.
Kun puutiaisilla menee hyvin, se kasvattaa myös tautiriskiä. Esimerkiksi Oulun seudulla puutiaisaivokuumeen vuoksi sairaalahoitoa vaatineita tapauksia on ollut tänä kesänä vajaa kymmenen.
Oulun yliopistollisen sairaalan infektioyksikön osastonylilääkäri Teija Puhto kertoo, että Pohjois-Pohjanmaalla tapausten määrässä on tapahtunut selvä muutos, sillä viime kesänä sairaalahoitoa tarvitsevia oli alle viisi ja tätä ennen mahdollisesti vain yksi vuodessa.
Meri-Lapissa on tänä kesänä havaittu viisi varmistettua puutiaisaivokuumetapausta, kertoo Lapin hyvinvointialueen infektioylilääkäri Markku Broas.
– Puutiaisaivokuumetapauksista tuli epäilyjä sairaalaan erityisen paljon juhannuksen molemmin puolin, Broas sanoo.
Niin Puhto kuin Broaskin kannustavat luonnossa liikkuvia ottamaan rokotteen.
Kaikki puutiaiset eivät kanna virusta
Turun yliopiston puutiaistutkijan, yliopistonlehtori Eero Vesterisen mukaan TBE-virusta esiintyy luonnossa paikallisesti. Se, että on puutiaisia, ei tarkoita, että on TBE-virusta.
– Virus voi esimerkiksi olla vain yhdessä paikassa tai muutamassa. Se kiertää jyrsijöissä, ja sieltä sen saa. Voi olla, että sadan metrin tai kilometrin päässä elää paljon puutiaisia, joissa sitä ei ole.
Sen sijaan borreliaa puutiaiset kantavat paljon. Joissain paikoissa jopa puolella niistä on borrelia-bakteeri.
Alta näet, kuinka paljon laboratoriovarmistetut TBE- eli puutiaisaivokuumetapaukset ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Tänä vuonna tapauksia oli heinäkuun alkuun mennessä todettu 51 kappaletta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisterin mukaan Pohjanmaalla on tänä vuonna ollut kaksi puutiaisaivokuumetapausta, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla ei yhtään.
Myös borrelioositilanne on pohjalaismaakunnissa rauhallinen, kertovat Ylen haastattelemat lääkärit.
Punkkien riskialueita tarkastellaan vuosittain
Maksuttoman rokotteen puutiaisaivotulehdusta vastaan saavat korkean riskin alueella vakituisesti tai pitkäaikaisesti loma-asunnossa asuvat henkilöt.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositus rokotteen ottamiseen on kuitenkin laajempi, ja se ulottuu myös kansallisen rokotusohjelman ulkopuolisille alueille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Leif Lakoma kertoo, että muutoksia alueisiin tehdään tarkastelemalla puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuutta sekä kuntarajojen että tarvittaessa myös postinumeroalueiden mukaan.
Jos tapauksia tulee vuodessa 100 000 asukasta kohden yli 15, silloin rokotusta suositellaan kaikille, jotka oleskelevat alueella pidempiaikaisesti.
– Jos tulee 1–5 tapausta, sitten harkitaan muutoksia tapauskohtaisesti, Lakoma sanoo.
Muutoksia rokotussuosituksiin arvioidaan vuosittain syys–lokakuun vaihteen jälkeen. Se aikaistaa kolmen rokotteen sarjan aloittamisen alkuvuoteen.
– Suosituksena on, että ensimmäiset kaksi rokotetta otetaan silloin, kun lunta on vielä maassa.