Pääsiäisen tienoilla Helsingin seudulle leijailleelle epämiellyttävälle lemulle ei ole löytynyt selitystä. Jätevesien hapettamiseen perehtyneellä yrittäjällä on kuitenkin teoria mysteerihajun synnystä.
– Mädän kananmunan eli rikkivedyn haju tulee viemäriverkostosta. Voimakasta löyhkää tulee salakavalasti kaikista tarkistuskaivoista, joita esimerkiksi Helsingissä on pitkin kaupunkia muutaman kilometrin välein. Sitä tulvii kaasunpoistoputkista, ja ilmaa raskaampana se jää leijumaan maanpinnan tasolle.
Rauno Hakala on happigeneraattoreita Pirkanmaan Hämeenkyrössä valmistavan yrityksen toimitusjohtaja. Eco Laser Oy:n generaattorit tuottavat puhdasta happea, joka pysäyttää hajuhaittojen synnyn jätevesien betonisissa siirtoviemäreissä.
– Lemulle on ollut otolliset olosuhteet pääsiäisen tienoilla, kun moni Helsingin seudulla asuva on lähtenyt pois kodeistaan pyhien viettoon. Tällöin seudun viemäriverkostojen jätevedet ovat pysähtyneet kaasutiiviiseen putkistoon.
Rikin ja mädän kananmunan hajua havaittiin keväällä pariinkin otteeseen Helsingin seudulla. Pääsiäisen jälkeen hajuhavaintoja on tehty ainakin toukokuun jälkipuoliskolla.
”Bakteeristo suorastaan räjähtää kasvuun”
Pääsiäisen aikaan lämpötilat olivat eteläisessä Suomessa hieman koholla, oli tuuletonta ja bakteeritoiminta aktiivista. Tällöin anaerobinen – eli hapeton – bakteeristo syö hapen seisovasta vedestä tilanteessa, jossa hapekasta vettä ei virtaa lisää putkistoon.
– Tässä tilanteessa hapeton bakteerikanta suoranaisesti räjähtää kasvuun. Ilmiö tuottaa putkistoon valtavan määrän rikkivetyä, jota vuotaa kansalaisten aistittavaksi kaikista viemärikaivoista. Sitten kakka haisee, Hakala taustoittaa.
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) jätevedenpuhdistuksen yksikön päällikkö Petteri Jokinen tyrmää viemäriteorian.
– Tällaiset väitteet, että nämä hajut tulisivat meidän viemäriverkostosta ovat silkkaa puppua. Kyllähän näitä hajuhaittoja on aina, kun lumet ovat sulaneet. Pääsiäisen aikoihin vedet ovat meidän viemäriverkostossa olleet kylmiä ja putkistoissa on ollut isot virtaamat. Tällaisessa tilanteessa ei rikkivetyä yleensä pääse syntymään.
HSY on kuntayhtymä, joka pääkaupunkiseudulla tuottaa kunnallisia vesi- ja jätehuollon palveluja.
Viranomainen: ”En näkisi pientä katkua niin vaarallisena”
Näin Jokinen vastaa kysymykseen, mikä tällä hetkellä on todennäköisin ja uskottavin selitys Helsingin seudun hajumysteerille?
– Olen varsinaisesti koneinsinööri. Että koneet ja sen sellaiset ovat minulle tutumpia kuin biologia, joka on jäänyt aavistuksen verran vieraaksi. Mutta ainahan keväällä, kun lumet ovat sulaneet, maaperästä nousee kaikenlaisia hajuja. En pitäisi tällaista pientä tuoksahtelua nyt niin vaarallisena asiana.
Rikkiyhdisteiden reaktio ilman kanssa tuottaa syövyttäviä kemikaaleja. Rikkivety onkin tuhoisaa betonisille, pitkille siirtoviemäreille. Asuinkiinteistöissä tämä ei ole ongelma talokohtaisen tuuletuksen ansiosta.
Yle pyysi kommentteja viemäriteoriaan myös Ilmatieteen laitokselta ja Luonnonvarakeskukselta. Molemmat pyysivät kääntymään Suomen ympäristökeskuksen puoleen. Sieltä ei lisäkommentteja herunut.
”Ihmisistä tullut turhan herkkänahkaisia”
Pääsiäisen tienoilla kansalaiset kuvailivat Helsingin seudun ”kauheaa” hajua niin voimakkaaksi, että nenän ja suun suojaaminen oli välillä tarpeen. Hätäkeskuksiin tuli ilmoituksia laajalta maantieteelliseltä alueelta.
Jokinen kummeksuu ihmisten herkkänahkaisuutta.
– Toki ymmärrän sen, että jos haju on jatkuvaa tai fyysisesti kovin lähellä, niin totta kai se häiritsee. Eihän siitä mihinkään pääse, mutta pikkuisen on sellainen tunne, että ihmisistä on tullut turhan herkkiä näissä asioissa.
Löyhkän alkuperän aiheuttajasta on esitetty monia spekulaatioita. Uumoiltiin muun muassa, että lemu olisi lähtöisin Latvian Riianlahdella sijaitsevalta soiselta Kemerin luonnonpuistoalueelta tai sitten Venäjän Pietarista, missä epämiellyttävät tuoksut Uudenmaan tavoin kiusasivat suurkaupungin asukkaita. Myös teollisuuspäästöä pidettiin mahdollisena syyllisenä pahaan hajuun. Näistä teorioista on sittemmin vähin äänin luovuttu.
Hapellinen hajuntorjunta tekee tuloaan
Viemäriverkostojen hajun torjunnassa puhdas happi herättää aerobiset, vettä puhdistavat bakteerit toimimaan. Samanaikaisesti rikkivetyjen tuotto loppuu.
Hajuhaittoja voidaan hapettamisen ohella ehkäistä myös jätevettä neutraloivilla kemikaaleilla. Kemikaalit ovat perinteisesti olleet löyhkän ensisijainen torjuntamuoto.
Tähän mennessä kourallinen kuntia on päätynyt kokeilemaan kemikaalien korvaamista ilmasta tuotetulla hapella.
Esimerkiksi Turussa haitallisen rikkivedyn syntymistä ehkäisee Hakalan yhtiön toimittama generaattorikontti. Laitteisto on asennettu betoniseen, useita kilometrejä jätevettä kuljettavaan siirtoviemäriin, jota pitkin vesi virtaa Kaarinan jätevedenpuhdistamolta Turun Kakolanmäen suurpuhdistamoon. Puhdasta happea pumpataan jäteveden sekaan noin 30 milligrammaa litraa kohti.
Hakala: ”Myös kevään lakkoaalto vaikutti”
Kaarinan ja Turun välisen siirtoviemärin kaltaisia putkistoja on Suomessa satoja. Tällä hetkellä hajuhaitoille annetaan happihoitoa jo ainakin Hämeenkyrössä, Ylöjärvellä, Kyröskoskella, Vesilahdella, Kangasalla, Kankaanpäässä ja Uudessakaarlepyyssä. Porissa happigeneraattorien testaus on alkamassa.
Toimitusjohtaja Hakala arvelee, että hajuhaittojen taustalla olivat myös kevään lakkoaallon aiheuttamat logistiikkaongelmat.
– Samoihin aikoihin kun lemusi, olivat laajat poliittiset työtaistelutoimet käynnissä halki Suomenmaan ja logistiikka oli lähes jumissa. Näin ollen torjuntakemikaaleja ei välttämättä saatu hankituksi riittäviä määriä.
Hajumysteeri Helsingin seutua laajempi ilmiö
Tähän mennessä on jäänyt vähälle huomiolle, että maalis-huhtikuun taitteessa havaintoja löyhkästä tehtiin ympäri Uuttamaata. Kaukaisimmat hajuaistimukset tulivat aina Kymenlaaksosta ja Satakunnasta saakka.
– Itse asiassa osasin odottaa tällaista hajupommia, koska niitä paukkuu ympäri Suomea kymmenittäin joka vuosi. Aikoinaan ne olivat ongelma Tampereen Hervannassa. Hämeenkyrössä hajuhaitat aiheuttivat takavuosina jatkuvia pulmia. Raumalla löyhkä on jo poliisiasia. Myös Huittinen on vuosikaudet taistellut pahaa hajua vastaan, toimitusjohtaja Hakala summaa.
Samalla eteläistä Suomea piinanneen hajun mysteeri jatkuu ilman virallista selitystä.