Ruskettumisesta on tullut sometrendi. Nuoret seuraavat sääennusteista auringon UV-säteilyn voimakkuutta, mutta ei välttääkseen polttavia auringonsäteitä, vaan ruskettuakseen. Rusketusraidat ovat taas in.
Tiedetoimittaja Arja-Leena Paavola on kirjoittanut ihon ruskettamisesta ja vaalentamisesta muun muassa Syöpä- ja Kemia-lehtiin.
Hän epäilee tämän hetken rusketustrendin rantautuneen meille naapurimaasta.
– Ruotsista on levinnyt maailmalle Stockholm style -nimellä tunnettu tyyli, johon kuuluu ruskettunut iho ja vaalea pitkä tukka.
Tämän päivän muodikas rusketus on Paavolan havainnon mukaan myös hieman toisen sävyinen kuin vaikkapa 90-luvulla, jolloin vaaleat pohjoismaalaiset käyttivät kesäisin aurinkopuuteria lisäämään kasvoille hehkua.
Nyt itseruskettavissa on kellertävä sävy, ja samaa sävyä saadaan aitoon rusketukseen porkkanaöljyllä ja -kapseleilla. Normalin ja Lykon kaltaiset kosmetiikkamyymälät ovat raivanneet metreittäin hyllytilaa ruskettumista edistävälle kosmetiikalle.
Syöpäjärjestöjen mukaan jopa kaksi kolmasosaa nuorista naisista on aktiivisia auringonottajia ja kahdeksan kymmenestä suomalaisesta pitää ruskettunutta ihoa miellyttävän näköisenä.
Nuoret tuntuvat tietävän, mitä UV-säteily on ja auringonoton vaaratkin ovat tiedossa. Ja vaikka nuorisolaiset tavoittelevatkin päivetystä innokkaimmin, aurinko kelpaa myös vanhemmille ja sen perässä ollaan edelleen valmiita myös matkustamaan. Syitä on monia. Suomalaiset halajavat lämpöä, D-vitamiinia ja mielialan kohennusta pitkän pimeän talven jälkeen.
Valkonaamat punaposket
Länsimaisen ihmisen ihanneiho oli vuosisatojen ajan erittäin vaalea.
Pisimmälle valkoisuuden tavoittelussa mentiin 1600-luvulla Espanjan hovissa. Elettiin Espanjan tieteiden ja taiteiden kultakautta.
Hoviväki tuli tuolloin näkyvämmäksi kuin keskiajalla. Aateliset ja kuninkaalliset näyttäytyivät teattereissa ja muissa huvituksissa. Heidän muotokuviaan ripustettiin esille julkisille paikoille.
Siispä kaikki kynnelle kykenevät kuningattaresta alaspäin maskeerasivat kasvonsa hoviväen tapaan, ei vain vaaleiksi vaan valkoisiksi.
Maskeeraamiseen käytettiin muun muassa lyijypitoisia ihomaaleja, jotka osoittautuivat terveydelle vaarallisiksi. Vaalennusaineet aiheuttivat päänsärkyä ja pysyviä ihomuutoksia, ja niiden myrkyt jopa vahingoittivat näkökykyä. Edullinen ulkonäkö vei kuitenkin voiton. Hovissa jopa lasten iho maalattiin valkoiseksi.
Ihomaaleja myös paheksuttiin. Naisista äänekkäimpiä kriitikoita oli Espanjan kultakauden kirjailija María de Zayas, joka arveli ihomaalien olevan miesten juoni. Niillä pidettiin naiset puuhakkaina ja pois sekaantumasta tärkeisiin asioihin, kuten politiikkaan.
– Jos naiset keskittyisivät sotataitoon ja tieteisiin sen sijaan, että he puleeraavat hiuksiaan ja sävyttävät kasvojaan, he olisivat jo ohittaneet miehet monilla elämänaloilla, de Zayas kirjoitti.
Kasvojen vaalentaminen hiipui Euroopassa Ranskan vallankumouksen jälkeen. Silloin alkoi luonnollisemman ulkonäön kausi. Muoti kuitenkin kulkee sykleissä ja raskaat meikit tekivät paluun moneen kertaan. Kun meikkejä alettiin valmistaa teollisesti 1910-luvun lopulla, ihomaalit tulivat useampien ulottuville ja niistä tuli uusi normaali.
Chanel laukaisi rusketustrendin
Päivettynyt iho tuli muotiin vasta 1920-luvun lopulla. Trendistä saamme syyttää ranskalaista muotisuunnittelija Coco Chanelia. Hän päätti olla piittaamatta siitä, että oli ruskettunut huvijahdin kannella ja esiintyi rehvakkaasti auringon paahtamana. Hänen kerrotaan myös käyttäneen muotinäytöksissään ruskettuneita malleja.
Kansa villiintyi. Terveyttä henkivä, auringossa väriä saanut iho sopi hyvin vauhdikkaaseen ja moderniin 20-lukuun.
Vuonna 1927 Vogue-lehti julkaisi kansikuvan, jossa auringossa paistatteleva turbaanipäinen nainen oli päivettynyt. Vaikka kyseessä oli piirroskuva, ruskettuminen alkoi innostaa yhä laajemmin.
Chanelin lanseerauksen myötä ruskettumisesta tuli ylellisyyttä. Se edusti vaurasta kansanosaa, jolla oli aikaa maata huvijahdin kannella tai tepastella golfkentällä. Aiemmin ruskettuminen oli liitetty paahteessa työtä tekeviin köyhiin. Harva halusi vapaaehtoisesti samaistua maatyöläisiin tai kadunlakaisijoihin.
Kuntosalin kautta solariumiin
Historian ehkä innokkain rusketuskausi alkoi 1980-luvulla. Olkatoppausten ja korkeitten kampausten lisäksi hyvinvoivan city-ihmisen ulkomuotoon kuului rusketus. Ihmisiä näki rannoilla ja parvekkeilla makaamassa heijastavan foliolevyn kanssa. Lisää säteitä!
Tiedetoimittaja Arja-Leena Paavolaa 80-luvun trendi ei naurata.
– Ihosyöpätapausten määrä on lisääntynyt. Osittain se tietysti liittyy väestön ikääntymiseen, mutta nyt näkyvät myös seuraukset siitä, että 80-luvulla ihoa kärvennettiin surutta.
Auringon lisäksi UV-säteilyä haettiin solariumista. Solarium-paikat tulivat olennaiseksi osaksi katukuvaa 1980-luvulla. Solariumiin pääsi myös useimmilla kuntosaleilla ja uimahalleissa.
Ylen tv-uutisten jutussa vuonna 1986 solariumyrittäjä sanoo uskovansa laitteiden tulevan kaikkien ulottuville mm. taloyhtiöiden saunatiloihin ja työpaikoille. Toisin kävi. Solarium meni pois muodista UV-säteilytietoisuuden seurauksena. Ainakin toistaiseksi.
Puoli maailmaa haluaa vaalentua ja toinen puoli ruskettua
Samaan aikaan, kun suomalaiset paahtavat ihoaan, puoli maailmaa yrittää vaalentua. Ihon vaalennusaineet ovat valtava trendi ja bisnes sekä Aasiassa että monissa Afrikan maissa.
Kun pohjoiseurooppalaiset pukeutuvat rannalla stringbikineihin, Aasiassa ei ole tavatonta esiintyä uimarannalla niin, että kasvotkin on peitetty hupulla, jossa on vain silmän ja suun reiät. Tämä ihon peittäminen ei liity uskontoon.
Arja-Leena Paavolan mukaan Filippiineillä vaalean ihon ihannoinnin alkujuuret ulottuvat 1500-luvulle. Tuolloin Espanja valloitti maan ja toi muassaan katolisen uskon.
Katolisen kirkon pyhimykset, Neitsyt Maria etunenässä, on lähes aina esitetty vaaleaihoisina.
.
Rusketus on normaalia, vaalentaminen paheksuttavaa
Paavola on kiinnittänyt huomiota myös ihonvärin säätelyn kahtiajakautuneisuuteen. Ihon ruskettamista pidetään normaalina touhuna ja itseruskettavat aineet hyväksytään helposti. Sen sijaan ihon vaalentamista kauhistellaan tai sille naureskellaan. Näin ainakin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Maailman terveysjärjestö WHO on sekin varoitellut etenkin monissa Afrikan maissa yleisten vaalennusaineiden vaikutuksista. Aineet ovat muuttuneet sitten 1600-luvun, mutta voivat edelleen sisältää elohopeaa ja aiheuttavat pysyviä ihomuutoksia. EU on kieltänyt hyvin haitallisen hydrokinonin käytön kosmetiikassa, mutta se on yleistä esimerkiksi nettikaupoissa myytävissä vaalennusaineissa.
Auringonoton jäljet paljastuvat ihosyöpien lisääntymisenä vuosikymmenten kuluessa, mutta vaalennusaineet ja käsittelyt voivat tuhota ihon nopeastikin.
Paavola näkee kehittyvien maiden kauneustrendin varoittelussa ja kauhistelussa ongelman.
– Onhan siinä tällainen isäntäväen asenne, Paavola muotoilee.
Tiedon ja valistuksen lisääminen ei tunnu vaikuttavan sen paremmin vaalentajiin kuin ruskettajiinkaan.
Solariumin käyttö on kielletty alle 18 vuotiailta jo useassa Euroopan maassa, myös Suomessa. Sen sijaan mikään tai kukaan ei estä hehkuttamasta rusketusraitoja Tiktokissa tai saa eläkeläisiä suuntaamaan vähemmän aurinkoisiin maihin. Valinnat jäävät yksilön varaan.