Rajan pinnassa jatkuvasti liikkuvilla ja alueen tarkasti tuntevilla poromiehillä on tärkeä merkitys itärajan valvonnassa. Tiiviistä yhteistyöstä hyötyvät niin poromiehet kuin Rajavartiolaitoskin.
Inarin Raja-Joosepissa paikallisen Lapin paliskunnan erotusaita on ihan rajavartioaseman kyljessä. Tuore poroisäntä Nilla Hirvasvuopio on tyytyväinen yhteistyöhön.
Hirvasvuopion mukaan poromiehet palkivat, eli liikkuvat raja-alueella säännöllisesti, muun muassa korjaamassa poroja varten pystytettyä raja-aitaa.
Samalla he tarkkailevat maastoa, ja jos havaitsevat jotain epätavallista, ilmoittavat siitä rajavartijoille. Sama toimii toisin päin, kun rajavartijat partioivat rajalla.
– Voin rehellisesti sanoa, että sieltä ei tule koiraa suurempaa elävää, ilman että emme sitä huomaisi, vakuuttaa Hirvasvuopio.
Kevään aikana juuri Venäjältä tulleista irtokoirista onkin ollut poromiehille haittaa.
– Niillä ei ollut pantaa eikä muitakaan tunnusmerkkejä, eivätkä totelleet suomalaisia komentoja. Annapa olla kun venäjäksi käskimme, niin ymmärsivät, naurahtaa Hirvasvuopio.
Yhteisen sopimuksen mukaan koirista ilmoitettiin rajalle. Ennen luovutusta koirat pääsivät pakenemaan omalle puolelle rajaa.
Raja arvostaa poromiehiä kumppanina
Rajavartiolaitoksessa poromiesten kanssa tehtävä yhteistyö koetaan hyvin tärkeäksi ja tarpeelliseksi, sanoo Lapin rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Ville Ahtiainen.
– Poromiehet ovat suuri apu meidän tehtävässä partioida rajalla ja laittomien rajanylitysten ennalta estämisessä. Alueet ovat laajat ja partioita rajallinen määrä, joten hyöty on molemminpuolinen.
Ahtiaisen mukaan arkinen yhteydenpito on säännöllistä, lähes päivittäistä. Joskus maastossa kuljetaan jopa yhdessä.
– Silloin suunnittelemme yleensä uusien kelkkareittien ja muiden kulkuväylien linjauksia ja teemme havaintoja niiden tarpeesta.
Myös Kainuun rajavartioston alueella yhteistyö välillä on saumatonta ja sujuvaa, sanoo Kuusamon Kortesalmen rajavartioaseman varapäällikkö, luutnantti Emma Anttalainen.
Sen sijaan yhteistyö venäläisten kanssa esimerkiksi rajan taakse karanneiden tai kuolleiden porojen havainnoinneista on tyrehtynyt rajan mentyä kiinni.
– Porojen kuolinpantoja emme ole päässeet hakemaan Venäjän puolelta viime aikoina, Anttalainen sanoo.
Itärajalla on rauhallista
Kainuun ja Lapin rajoilla on viime aikoina ollut varsin rauhallista: petoja lukuunottamatta luvattomia rajanylittäjiä ei ole ollut. Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Ville Ahtiainen sanoo, että valvonta on kuitenkin koko ajan päällä.
– Me tiedostamme ja havaitsemme kyllä uhkan, joka meitä koskee Venäjän operoiman mahdollisen välineellisen maahanmuuton suhteen.
Virallisemmin poroväki ja Rajavartiostot kokoontuvat pari kertaa vuodessa. Tapaamisten tarkoituksena on tarkastella molempia kiinnostavia asioita yleisemmällä tasolla.
– Poronhoitajien ja rajaviranomaisten keskinäinen luottamus ja arvostus on sillä tasolla, että maastossa mukava touhuta, sanoo kuusamolaisen Oivangin paliskunnan poroisäntä Juha Kujala.
Lapin paliskunnan poroisäntä Nilla Hirvasvuopio toivoo kuitenkin, että myös Puolustusvoimat ottaisi paremmin huomioon porotalouden alueella ja hyödyntäisi esimerkiksi poromiesten paikallistuntemusta.
Hänen mielestään sopivaa olisi esimerkiksi kysellä harjoitusten alla missä harjoitusjoukot vähiten olisivat haitaksi.
– Ettei käy kuin viime talvena Vuotson alueella, kun jouduimme hätistelemään sotilaita pois porotokan keskeltä kelkkoineen.