Pariisin olympialaiset Ylen kanavilla 26.7.–11.8. Siirry kisasivustolle tästä.
PARIISI. Pariisin Palais de Tokyo -taidemuseon edusta on yksi maailman tunnetuimmista skeittipaikoista, jonne on helteisenä iltapäivänä kokoontunut kymmeniä harrastajia.
Lähestyvät olympialaiset ovat temppujen ohella yksi skeittareiden pääpuheenaiheista. Monen harrastajan mielestä skeittauksen pitäisi pysyä tarvostelun ja arvokisojen ulkopuolella.
– Aiemmin minäkin ajattelin, ettei skeittaus sovi olympialajiksi. Muutin kuitenkin mieltäni, kun näin skeittareita ensimmäistä kertaa Tokion olympialaisissa. Laji istui sinne hyvin ja taiteellinen puoli oli huomioitu, sanoo laudallaan temppuileva Fiona Torello.
Olympialaiset ovat nostaneet katulajien statusta
Pariisi on katulajien mekka, koska kaupungissa on paljon ikonisia kuvauskohteita sekä rakenteita, joissa voi tehdä monenlaisia temppuja. Ranskan viranomaiset suhtautuvat harrastajiin toisaalta penseästi: esimerkiksi skeittausta tai breikkausta ei kaduilla aina suvaita.
– Asenteissa on tapahtunut olympialaisten myötä muutosta parempaan. Pariisiin on rakennettu uusia skeittipaikkoja eikä meitä hätistellä niin hanakasti tiehensä, Barcelonasta Pariisiin muuttanut Torello sanoo.
Urbaanit lajit saavat nyt arvoisensa areenan, kun skeittauksen, BMX-pyöräilyn, breikkauksen ja 3x3-koripallon olympiamestaruuksista kisataan kuuluisalla Concorden aukiolla. Katsomosta näkyy muun muassa Eiffel-torni, Louvre ja Ranskan parlamentti ja sinne mahtuu 25 000 ihmistä.
Skeittauksessa kilpaillaan streetissä ja parkissa, joihin osallistuu yhteensä 88 skeittaajaa. Tuomarit arvioivat jokaisen skeittarin ”runin” pisteillä 1-100. Pisteitä saa temppujen korkeudesta, vaikeudesta, vauhdista, monipuolisuudesta ja sujuvuudesta.
Ainoa Suomen edustaja Heili Sirviö kilpailee naisten parkissa, joka pidetään tiistaina 6. elokuuta.
Bronxista Pariisin olympialaisiin
Katulajeista otsikoissa on ollut etenkin breikkaus eli breaking. 1970-luvulla New Yorkin Bronxissa syntynyt katulaji on mukana olympialaisissa nyt ensimmäistä kertaa, mikä jakaa pariisilaisharrastajien mielipiteitä.
– Olympialaisiin pääsy tuo tunnettavuutta lajillemme, mutta toisaalta se nostaa esiin vain yhden puolen breaking-kulttuurista: eräänlaisen olympialaisversion. Hip hop-kulttuuri ja monet muut ulottuvuudet jäävät sivuun, sanoo pariisilaisella salilla breikkausta treenaava Owen Mugiraneza, B-boy- nimeltään Owen Kristie.
Hänen mielestään breikkauksen pisteyttäminen on erityisen ongelmallista.
– Breikkaus operoi tunnetasolla. Kokemus on henkilökohtainen eikä sitä voi arvioida numeroin, Mugiraneza alias Owen Kristie sanoo.
Akrobatiaa ja flow’ta
Breikkauksessa kilpaillaan miesten (B-boys) ja naisten (B-girls) lajeissa. Kilpailumuotona on battle, jossa kaksi tanssijaa kilpailee toisiaan vastaan tekemällä tanssiliikkeitä DJ:n tahtiin.
Kilpailijoita arvioidaan heidän liikesarjojensa vaativuuden mukaan, joihin kuuluvat mm. näyttävät tuulimyllyt sekä äkilliset pysähdykset eli freezet. Tärkeää on myös tanssijan flow eli liikkeiden sulautuminen musiikin tahtiin.
Voittaja etenee seuraavalle kierrokselle ja lopulta finaalissa kohtaavat kisojen kaksi kovinta breikkaajaa. Breakingissa kilpaillaan 9. ja 10. elokuuta.
– Breikkaus on äärimmäisen fyysinen laji, joten minusta on luonnollista, että tuomarit arvioivat juuri liikkeiden vaikeutta. sanoo breikkausta 15 vuotta harrastanut Bruno ”Fada” Ribeiro.
– Katsotaan, miten käy – muuttuuko breikkauskulttuuri olympialaisten seurauksena. Olen odottavalla kannalla ja toivon tuomareiden osaavan hommansa, toteaa puolestaan Frederica Miani, B-girl-nimeltään Mia.