Ylioppilastutkinto mullistuu: musiikille, liikunnalle ja kuvataiteelle suunnitellaan omia kokeita

Taito- ja taideaineille halutaan omat ylioppilaskokeet. Koetta edeltäisi näyttö, jossa lukiolainen näyttäisi taiteellista tai taidollista osaamistaan.

Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai sanoo, että muutos on tervetullut. Video: Silja Viitala / Yle
  • Pietu Heiskanen

Kitaransoitosta tai urheiluharrastuksesta voi olla käytännön hyötyä ylioppilaskokeissa lähitulevaisuudessa.

Hallitus kaavailee, että ylioppilaskokeen voisi tehdä myös musiikista, liikunnasta ja kuvataiteesta. Niin kutsutuista taito- ja taideaineista ei pidetä nykyisellään lainkaan ylioppilaskokeita, joten muutos olisi merkittävä.

Käytännössä uudet kokeet nousevat nykyisten kokeiden rinnalle. Opiskelijan omissa valinnoissa matematiikan, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen tai reaaliaineen voisi korvata halutessaan taito- ja taideaineen kokeella.

Äidinkieli pysyy kaikille pakollisena, ja tutkinnon on pidettävä sisällään edelleen vähintään viisi koetta.

Uusia kokeita ei tehtäisi perinteiseen tapaan

Lukiolaisten liitossa ajatellaan, että musiikki, liikunta ja kuvataide nivoutuvat osaksi laajempaa yleissivistystä. Opiskelija voi keskittyä paremmin myös omin mielenkiinnon kohteisiin. Siksi ehdotus saa kannatusta.

– Me haluamme, että opiskelija saa suoritettua muita kuin perinteisiä lukuaineita osaksi ylioppilastutkintoaan, lukiolaisten liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai toteaa.

Taito- ja taideaineiden ylioppilaskoe koostuu kahdesta osasta, näytöstä ja varsinaisesta kokeesta. Ensin suoritettaisiin näyttö, jossa lukiolainen voisi osoittaa oman osaamisensa.

– Siellä pitää päästä ihan itse tekemään näitä asioita, näyttämään osaamista opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä sanoo.

Näyttösuorituksen jälkeen edessä olisi vielä varsinainen koe. Sen tarkemmin käytännön toteutuksesta ei vielä tiedetä.

– Meillä on jokaisessa aineessa aina asiantuntijoita esimerkiksi yliopistolliselta puolelta, Tähkä kuvaa jatkovalmistelun vaiheita.

Ylioppilastutkintolautakunta Tiina Tähkä
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkän mukaan taito- ja taideaineissa olennaista on oman työskentelyn arviointi. Kuva: Elise Tykkyläinen / Yle

Opettajien ammattijärjestö OAJ kannattaa taito- ja taideaineiden kokeita. Kustannukset sen sijaan mietityttävät.

– Tässä ollaan luomassa valtakunnallista uutta velvoitetta, mutta hallitusohjelman mukaan tähän ei ole resursoitu euron euroa, OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso sanoo.

Uusia kokeita on suunniteltu nykyisten lukiodiplomien pohjalta. Ne ovat ylioppilaskokeita vapaamuotoisempia ja niitä voi nykyisellään tehdä muun muassa käsityöstä, teatterista ja kotitaloudesta. Miksi ylioppilaskoe mahdollistetaan sitten vain musiikista, liikunnasta ja kuvataiteesta?

– Kaikki lukiolaiset Suomessa opiskelevat jonkin verran näitä oppiaineita. Nämä muut sitten ovat valinnaisia opintoja, koulukohtaisia valinnaisia, Laakso selittää.

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai.
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai. Kuva: Silja Viitala / Yle

Arki muuttuu vasta vuosien päästä

Koesaleihin muutokset valuvat silti hitaasti.

Lausuntokierros esityksestä päättyi kesällä ja päätös ylioppilastutkinnon muutoksesta tehdään tulevana syksynä. Samassa yhteydessä käsitellään muitakin asioita, kuten englanninkielistä ylioppilastutkintoa ja lukiolaisen oikeutta tukiopetukseen.

Uudet taito- ja taideaineiden kokeet tulevat ajankohtaiseksi niille, jotka vasta aloittavat lukio-opintonsa muutaman vuoden päästä.

Ensimmäiset musiikin, liikunnan ja kuvataiteen kokeet ovat edessä aikaisintaan viiden vuoden päästä eli syksyllä 2029.