Kyläkummi Asko Latukka kaartaa polkupyörällä idyllisessä maalaismaisemassa komeilevan uuden omakotitalon pihaan.
Etelä-Pohjanmaalla, Evijärven Haapajärvellä – tai Haapikylässä, kuten paikalliset sanovat – on otettu tavaksi toivottaa kaikki uudet asukkaat tervetulleiksi henkilökohtaisesti, osana kyläkummien toimintaa.
Evijärvellä kyläkummeja löytyy jo pitäjän jokaisesta kylästä. He ovat henkilöitä, joiden puoleen voi kääntyä arjen asioissa, matalalla kynnyksellä. Etenkin sellaisissa asioissa, joissa kunnanvirasto ei välttämättä osaa auttaa.
Luentoja ei pidetä, lupaa kyläkummi Latukka.
Evijärven kunnan kehittämiskoordinaattori Sanna Kivimäki uskoo, että juuri tämäntyyppisissä tilanteissa voi olla hyötyä siitä, että kylältä löytyy joku, jonka puoleen voi luvan kanssa kääntyä.
– On ehkä helpompi kysyä kyläkummilta. Kunnassa ei välttämättä tiedetä esimerkiksi sitä, mistä on lähimpänä saatavilla polttopuuta.
Etelä-Pohjanmaalta mallia muillekin
Kyläkummien toimintamalli syntyi Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2021–2023 toteutetun Landemia-hankkeen tuloksena.
Vastaavaa toimintaa, vaikka hieman eri nimikkeillä, on ollut eri puolilla Suomea aiemminkin, kertoo maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo Suomen Kylät ry:stä.
Landemia toimi kyläkummimallin pilottina, ja sen myötä syntyi muun muassa kyläkummiopas.
Sitä on jo hyödynnetty muuallakin ja Niilivuon toiveena on, että kyläkummitoiminta leviäisi Suomen kaikkiin kyliin.
– Suositusmarkkinointi on tutkitusti tehokasta. Kun vertaisihminen kertoo kokemuksistaan, se tuntuu läheiseltä, uskoo Niilivuo.
Kyselyissä maallemuutto kiinnostaa, mutta töitä riittää muuttokynnyksen madaltamisessa, myöntää Niilivuo.
Asiaa on pyritty edistämään monin hankkein, mutta valitettavan usein niiden ansiokkaatkin aikaansaannokset unohtuvat, kun hanke päättyy.
Niilivuo uskoo, ettei niin käy kyläkummeille. Kun sekä vapaaehtoistyössä että kuntataloudessa on haasteita, kyläkummitoiminassa on mahdollistaa yhdistää useamman tahon voimat.
– Jonkun täytyy uskoa asiaan ja viedä sitä eteenpäin. Yksi voi innostaa monta muutakin, sanoo Niilivuo.
Työ ja harrastusmahdollisuudet ratkaisevat
Iida Mäntylän, 26, ja Joonas Luoman 29, tänä vuonna valmistunut koti oli kyläkummi Asko Latukan ensimmäisiä kohteita.
Mäntylä on kotoisin Evijärveltä ja Luoma Lappajärveltä. Heille kodin rakentaminen pieneen kylään oli itsestäänselvyys.
Kun Mäntylä sai metsätalousinsinööriopinnot Tampereella valmiiksi ja Luoma valmistui koneautomaatioinsinööriksi rakentui oma koti Evijärven Haapikylään.
Vaikka kylä oli pariskunnalle tuttu, luonnossa viihtyviä paluumuuttajia ilahdutti erityisesti tervetuliaiskassista löytynyt kylän pyöräilyreiteistä kertova opas.
Iida Mäntylä uskoo, että ihan uusille tulokkaille kyläkummi voi tarjota monta oikopolkua.
– Varmasti nopeuttaa sopeutumista, jos joku heti reippaasti tulee ja kertoo mahdollisuuksista, Mäntylä sanoo.
Ikätovereista enää harva asuu järviseudulla. Heillekin Paluumuuton aika voi kuitenkin tulla myöhemmin, uskoo Luoma.
– Kaverit lähtivät ympäri Suomea opiskelemaan, ja harva on palannut ainakaan vielä tässä vaiheessa, ehkä myöhemmin.
Pieni kylä iloitsee jokaisesta tyytyväisestä asukkaasta
Kyläkummitoiminta hakee vielä muotoaan.
Kivimäki ja Latukka toivovat, että kummitoiminta voisi osaltaan madaltaa maallemuuton kynnystä. Mikään ihmelääke se ei ole, mutta yksi apukeino muiden joukossa.
Tärkeintä on iloita pienistäkin askelista, muistuttaa Kivimäki.
– Olemme iloisia jokaisesta uudesta asukkaasta. Jos joku tuntee täällä olonsa kotoiseksi ja mukavaksi, niin sekin jo ihan mahtavaa, Kivimäki sanoo.