Pariisin olympialaiset Ylen kanavilla 26.7.–11.8. Siirry kisasivustolle tästä. Kisojen koko ohjelman löydät täältä.
Ella Junnila oli ensimmäisenä suomalaisena areenalla, kun yleisurheilukilpailut kunnolla käynnistyivät perjantaina Pariisissa Stade de Francella.
Junnila oli heti vaikeuksissa korkeuden karsinnassa. Hän pudotti 183 ensimmäisellään, mutta ylitti sen toisellaan. Sen jälkeen edessä oli viiden sentin korotus. 188 oli Junnilalle liikaa.
Tokiossa 2021 Junnila jäi karsintaan tuloksella 186. Nyt Tampereen Pyrinnön naisen toisissa olympialaisissa odotukset olivat kovat, hyppäsihän Junnila Paavo Nurmen kisoissa Suomen ennätyksen 197. Sitä ennen Rooman EM-kilpailuissa hän sijoittui viidenneksi tuloksella 193.
Toki Junnilan parit viimeiset kisat ennen olympialaisia olivat vaisuja. Odotuksena kuitenkin oli, että naisten korkeuden olympiafinaalissa voitaisiin nähdä ensimmäinen suomalainen sitten Susann Sundkvistin ja vuoden 1976. Pistesijaa eli sijoitusta kahdeksan joukkoon suomalaisnainen ei ole koskaan olympialaisissa tässä lajissa saavuttanut.
Ne jäivät kuitenkin lopulta kaukaiseksi haaveeksi. Junnilan hypyt nousivat hyvin, mutta ponnistus jäi monesti liian kauaksi, ja jalat toivat riman alas.
– Vähän on merkin ja loppurytmin kanssa hakemista. Loppujuoksu ei oikein tule, kuten haluttaisiin, tuumasi karsinnan aikana Junnilan valmentaja Tuomas Sallinen.
Ylen asiantuntija Tuomas Raja ihmetteli, mihin Junnilan vire katosi kesäkuun onnistuneiden kisojen jälkeen pidetyllä harjoitustauolla.
– Ilman muuta valtava pettymys Ellalle. Mietitään sitä kesäkuun tilannetta, jolloin 197 meni yli, komea Suomen ennätys. Myös EM-Roomassa hieno kilpailu. Tänään ei ollut vireessä.
– Valmentajan kanssa joutuvat miettimään, miten näin pääsi käymään. Siihen tehtiin harjoitusjaksoa hyvien hyppyjen jälkeen. Onko valmistautumisessa onnistunut kaikki kohdalleen? Oli aivan toisennäköistä tekemistä kuin kesäkuussa.
Myös Junnilalta kysyttiin Ylen haastattelussa karsinnan jälkeen, mitä kesäkuun hienojen kisojen ja olympikarsinnan välissä oikein tapahtui.
– En minä usko, että siinä välissä oikeastaan mitään tapahtui. En vain päässyt juoksun päälle. Fyysisesti kunto on tosi hyvä, jalat tuntuvat tosi hyviltä. Voi olla, että lantiossa on jotain jumia, tai sellaista, ettei oikein liiku, kuten pitäisi, ja sen takia en pääse juoksun päälle. Ei se sen enempää tarvi.
Ennen karsintaa Junnila yllättyi karsinnan korotuksista: 183, 188, 192, 195, 197.
– Ei sen kummempaa kuin lähdin hyppäämään korkeus kerrallaan ja katsomaan, miten se kehittyy. No, minun kohdallani se jäi tällä kertaa vähän lyhyeksi. Sinällään samanlainen karsinta kuin kaikki muutkin, eli viisi korotusta.
Karsintaraja oli 197, mutta finaaliin eli 12 parhaan joukkoon riitti tulos 192 riittävän hyvällä pöytäkirjalla.
– Ihan rehellisesti, niin vaikka tämä meni ehkä ulkopuolisen silmin yhtä huonosti kuin Tokiossa, minulla on tosi rauhallinen ja hyvä olla. Teimme kaiken, mitä pystyimme, jotta täällä kulkee. Fyysisesti olo oli, että hyvin lähtee, mutta kun siellä on pieniä juttuja, jotka vaikuttavat siihen oleellisimpaan, eli juoksuun, sitten se näyttää tuolta.
– Parhaani yritin ja pääsin nauttimaan olympialaisista ilman ahdistusta, tuskaa tai kyyneliä, niin olen tosi onnellinen.
Valmentaja Tuomas Sallisen analyysi karsinnan jälkeen oli ytimekäs.
– Hyppy ei löytynyt teknisesti, juoksu ei alkanut toimia, kuten olisi pitänyt. Ei mitään ihmeempiä selityksiä, rima putosi.
Sallinen nosti tärkeimmäksi vaikeuksien syyksi pitkän kesän, joka sisältää Euroopassa kahdet arvokisat.
– Kesä on ollut aika pitkä, kilpailukausi alkanut toukokuussa. Kyllä se varmaan pääsyy on, vaikka sitä koetettiin harjoittelulla paikata. Kokonaisuutena kesä on kuitenkin ollut hyvä, muutama kisa jäljellä. Ollaan kokonaisuuteen kuitenkin tyytyväisiä.
Siihen, onnistuivatko valmistautuminen ja harjoittelu EM-kisojen ja olympialaisten välissä, Sallinen ei lähtenyt pureutumaan.
– Turha sitä on nyt. Me märehditään sitä keskenämme ja katsotaan sitten syksymmällä.