Joka päivä joku pyytää apua, kun koulu ahdistaa – viisi vinkkiä nuorille ja yksi aikuisille

Suurin osa koululaisista aloittaa koulutien hyvillä mielin, mutta joillekin kouluun meno aiheuttaa ahdistusta. Kysyimme asiantuntijoilta mitä kannattaisi tehdä.

Henkilö makaa sängyn päällä käpertyneenä tyynyä puristen.
Kaverisuhteet ja kiusaaminen ovat yleisimpiä syitä koululaisten ahdistukseen ja pelkoon mennä kouluun. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Laura Valta

Kaikki lapset ja nuoret eivät aloittaneet kouluvuotta hyvillä mielin.

Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämissä lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa keskustellaan päivittäin koulun aiheuttamasta ahdistuksesta, kertoo MLL:n auttavien palveluiden päällikkö, psykoterapeutti Tatjana Pajamäki.

– Ylivoimaisesti eniten ahdistusta, huolta ja pelkoa eri-ikäisissä aiheuttavat kaverisuhteet ja niiden onnistuminen kouluyhteisössä. Se on merkittävä stressin lähde ja mielenterveyteen vaikuttava asia, Patjamäki sanoo.

Myös kiusaaminen nousee esiin usein. Vanhempia koululaisia ahdistavat lisäksi suorituspaineet.

– Nuorimmat yhteydenottajat, joita koulun alku pohdituttaa, ovat olleet kahdeksanvuotiaita, Pajamäki kertoo.

Heti koulujen alettua MLL:n Nuortennetissä eli nuorten omalla keskustelupalstalla nousi esiin useita viestejä koulun aiheuttamista murheista ja ahdistuksesta.

”Onks kellään muulla sellanen olo, et ei voi mennä kouluun sen takia ku on niin ruman näkönen. Tulkaa kertoo et onks teillä samanlainen olo ja et ahistaaks/jännittääks teitä joku koulujen alussa.” (Lainaus MLL:n Nuortennetistä)

Nuori henkilö katsoo auringonlaskua.
”Jo nyt ahistaa ajatus aikaisin heräämisestä ja läksyjen tekemisestä. Ja koulupaineet. Stressi kokeiden takia.”, kirjoittaa eräs nuori MLL:n nuortennetissä. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Puhelinrajoituskin voi olla iso muutos kesän jälkeen

Koulupsykologin mukaan suurin osa koululaisista palaa koulun penkille hyvillä mielin.

Silti on olemassa pieni joukko lapsia ja nuoria, joita koulu ahdistaa ympäri vuoden.

Syitä on monia: voi mietityttää onko kavereita, kiusataanko, selviääkö kaikista tehtävistä, isot ihmisjoukot ahdistavat tai kouluympäristö ylipäätään on ahdistava paikka.

– Joillekin voi myös olla iso muutos kesän jälkeen, ettei voi olla koko ajan puhelimella tai pelaamassa, lisää Rovaniemen kaupungin opiskeluhuollon psykologi Mari Raappana.

Vinkki aikuisille: luo turvallinen yhteisö

MLL:n Tatjana Pajamäki korostaa yhteisöjen merkitystä ahdistuksen ennaltaehkäisyssä ja sen sietämisessä.

Lapsella ja nuorella pitäisi olla sellainen olo, että hän on hyväksytty ja näkyvä osa kouluyhteisöään. Turvallisessa yhteisössä ahdistustakin voi olla helpompi sietää.

– Jos iso osa arkielämästä vietetään paikassa, jossa ei ole joko fyysisesti tai psyykkisesti turvallinen olo, se vaikuttaa väistämättä mielenterveyteen, Pajamäki muistuttaa.

Pajamäki nostaa esille kiusaamisen, jonka kaikkia muotoja aikuiset eivät näe eivätkä tunnista. Haukkumisen ja fyysisen väkivallan väliin mahtuu paljon aikuisille näkymätöntä kiusaamista, joka on vahingollista.

– Näkymättömiin voi jäädä esimerkiksi systemaattinen ryhmän ulkopuolelle jättäminen sekä manipulatiivinen toiminta. Ne vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin voimakkaasti.

Ylen A-studiossa keväällä vierailleet yläkoululaiset kertoivat suoraan mitä toimia toivoisivat päättäjiltä ja aikuisilta, jotta koulussa olisi parempi olla.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin palvelee numerossa 116111 joka päivä. Nuortennetin keskustelut sekä Lasten ja nuorten chat löytyvät osoitteesta nuortennetti.fi.

Kouluun liittyvät hankalat tunteet nousevat esiin myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi somevaikuttaja Katariina Räikkönen on tehnyt yläkoulun aloittaville videon, jossa käsitellään monia nuoria jännittäviä asioita.