Loimaalla sijaitseva Metsämaan alue on valkohäntäpeurojen mieleen. Peltoaukeilta ja rehevästä metsämaastosta löytyy helposti ravintoa.
Varsinais-Suomessa on maan suurin ja kattavin valkohäntäpeurakanta. Metsämaalla ja sen lähialueilla esiintymistiheys lähentelee 40 yksilöä tuhatta hehtaaria kohden.
Viime aikoina tilanteessa on kuitenkin tapahtunut muutos, minkä on pannut merkille myös paikallisen metsästysseuran aktiivi.
– Peurakolareita tapahtuu harvemmin ja pelloilla ei näy enää niin paljon eläimiä, kertoo Metsämaan metsästysseuran puheenjohtaja Antti Kauppi.
Tehostunut metsästys tuottaa tulosta
Kehityksen vahvistaa myös Suomen riistakeskus. Tuoreimmassa kanta-arviossa Varsinais-Suomen valkohäntäpeurojen määrän arvioidaan vähentyneen viime vuodesta parikymmentä prosenttia eli noin 4 000–5 000 eläimellä.
Kyseessä on ensimmäinen merkittävä pudotus 1990-luvulla alkaneen valkohäntäpeurakannan runsastumisen jälkeen.
– Olemme tyytyväisiä. Tähän on pyritty. Pidän sitä merkittävänä ja tärkeänä saavutuksena, myhäilee Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson.
Selityksenä on tehostunut metsästys. Kuluvan vuosikymmenen aikana maakunnassa on vuosittain kaadettu säännöllisesti yli 20 000 valkohäntäpeuraa. Lisäksi runsastuneilla susi- ja ilveskannoilla voi olla vaikutusta.
– Metsästystä on kohdennettu myös enemmän naaraisiin. Näin kannan vasatuottoa on onnistuttu vähentämään, kertoo Jörgen Hermansson.
Myös peurakolarit laskussa
Valkohäntäpeurakannan hillitsemistä puoltavat eläinten aiheuttamat vahingot. Maakunnan tiestöllä peurakolareita kertyy vuosittain noin 2 000. Myös viljelmät ja puutarhat kärsivät.
Kannan taittuminen näkyy jo onnettomuusmäärissä. Tammi–heinäkuussa tapahtui yhteensä 702 valkohäntäpeurakolaria. Tämä on noin 150 vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang kuvaa tilannetta sähköpostitse lupaavaksi. Kolarihuiput tosin sijoittuvat syys–joulukuuhun, joten vasta vuodenvaihteen jälkeen tiedossa on todellinen tilanne.
Osa valtakunnallista trendiä
Luonnonvarakeskus (Luke) katsoo, että Varsinais-Suomen kehityssuunta on osa valtakunnallista trendiä.
Merkit valkohäntäpeurakannan vähenemisestä olivat havaittavissa kanta-arvioissa jo kolme vuotta sitten. Viime talvikaudella kanta laski valtakunnallisesti 11 prosenttia eli noin 15 000 yksilöä. Luken arvion mukaan koko maassa oli talvella 2023–2024 noin 117 000 valkohäntäpeuraa.
– Varsinais-Suomessa valkohäntäpeurakannan pieneneminen on paikoitellen hieman jäljessä valtakunnallista kehitystä. Maakunnan tiheän kannan kääntäminen laskuun vaatinee edelleen työtä. Metsästyksen vaikutukset alkavat ehkä näkyä muuta maata hitaammin, arvioi Luken erikoistutkija Sami Aikio.
Valkohäntäpeuroja oli Varsinais-Suomessa viime talvena noin 35 000 yksilöä. Jörgen Hermanssonin mielestä kantaa pitäisi vielä saada vähennettyä muutamalla tuhannella. Pyyntilupien määrän lisäämistä hän ei pidä tässä vaiheessa välttämättömänä.
– Katsotaan kolmen vuoden kuluttua, mikä on kannan tilanne. Ovatko vahingot edelleen suuria vai siedettäviä?
Talviruokinnasta suurempi saalismäärä
Viime metsästyskaudella Varsinais-Suomeen myönnettiin 23 777 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Uudet kaatoluvat julkaistaan lähiaikoina.
Metsämaan metsästysseuran vuotuinen saalismäärä on noin 500 peuraa. Aktiivijäseniä on parikymmentä.
Valkohäntäpeurakannan tehokkaaksi vähentämiskeinoksi on ehdotettu myös eläinten talviruokinnan lopettamista. Ruokinta vahvistaa naaraiden kuntoa ja edistää kevään vasatuottoa, jolloin edellytykset kannan kasvulle ovat paremmat.
Antti Kauppi pitää toimintaa tarpeellisena ja puhuu mieluummin houkutteluruokinnasta.
– Ruokinta houkuttelee enemmän eläimiä paikalle, mikä mahdollistaa helpomman ja tehokkaamman metsästyksen. Ilman sitä kaatomäärät jäävät pienemmiksi.
Hirvieläinten metsästys alkaa vahtimismetsästyksenä syyskuun alussa. Tuolloin eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on vielä kiellettyä. Jahtikausi jatkuu 15. helmikuuta asti.