Luokittelu kuuluu olennaisena osana paraurheiluun, ja sitä voi verrata vammattomien painoluokkalajeihin. Luokittelun tavoite on, että lopputuloksen ratkaisevat urheilulliset tekijät, ei vamman haitta-aste.
Luokittelussa on kymmenen eri soveltuvaa vammaa, joista kahdeksan on liikuntavammoja. Näiden lisäksi mukana ovat sekä näkövamma että kehitysvamma.
Pariisin kesäparalympialaisissa kilpaillaan 22 lajissa, ja Suomella on edustusta kuudessa eri lajissa. Näissä jokaisessa lajissa on käytössä oma luokittelunsa, jotka perustuvat urheilijan toimintakykyyn tai näkövammaisten urheilijoiden kohdalla näkökyvyn arviointiin.
Parayleisurheilu
T = Track, ratalajit eli juoksu-, kelaus- ja hyppylajit
F = Field, kenttälajit eli kaikki heittolajit
Parayleisurheilun luokat
Luokkien numerot kertovat vamman laadun, mutta eri luokkia ei voi rinnastaa toisiinsa. Esimerkiksi pieninumeroisessa luokassa kilpailevalla pyörätuoliurheilijalla, kuten T51-luokan Toni Piispasella, on selkäydinvamma korkeammalla nikamatasolla kuin suurinumeroisemmassa luokassa urheilevalla, kuten T54-luokan Leo-Pekka Tähdellä.
T32 ei kuitenkaan ole vaikeampi vamma kuin T54, koska T32-luokkaan kuuluvalla urheilijalla on koordinaatiohäiriöitä tai -vammoja, kun taas T54-luokkaan kuuluvalla urheilijalla on toisenlaiset soveltuvat vammat.
Pararatsastus
Pararatsastuksessa liikunta- ja näkövammaiset urheilijat kilpailevat kouluratsastuksessa viidessä eri vammaluokassa eli ryhmissä.
Ryhmien numerot kertovat vamman laadun. Mitä pienempi luku on, sitä vaikeampi vamma urheilijalla on.
Esimerkiksi ryhmä I:n ratsastajalla on vaikea liikuntavamma, joka vaikuttaa kaikkiin neljään raajaan sekä keskivartaloon ja ratsastaja käyttää useimmiten pyörätuolia jokapäiväisessä elämässään. Ryhmä V:n ratsastajalla taasen on vammoja yhdessä tai useammassa raajassa, tähän luokkaan kuuluvat myös vaikeasti heikkonäköiset ratsastajat.
Ryhmä I on käyntiluokka.
Ryhmä II:ssa on mukana myös ravi.
Ryhmä III on raviluokka.
Ryhmä IV on helpompi laukkaluokka.
Ryhmä V on vaativampi laukkaluokka.
Parajousiammunta
Parajousiampujat kilpailevat kahdessa eri vammaluokassa: avoimessa luokassa ja pyörätuoliluokka W1:ssä.
Avoimessa luokassa urheilijat kilpailevat joko pyörätuolissa tai pystyasennossa. Heillä voi olla vaikeita toimintakykyrajoituksia keskivartalossa sekä jaloissa, mutta käsien toimintakyky on normaali.
Pyörätuoliluokka W1:ssä urheilijoilla ei ole toimintakykyä jaloissa eikä keskivartalossa ja myös käsien toimintakyky on heikentynyt.
Parapyöräily
Parapyöräilyssä vammaluokkien numerot kertovat vamman laadun, eli mitä pienempi luku, sitä vaikeampi vamma.
Parapyöräilyn C1–5-luokassa ovat urheilijat, joilla on alentunut lihasvoima, nivelten liikkuvuus, raajapuutos tai koordinaatiovamma.
Käsipyöräilyssä (H1–5) kilpailevat urheilijat, joilla on alentunut lihasvoima tai koordinaatiovamma. H1–4-luokissa ajoasento on makuullaan, H5-luokassa voi olla myös urheilijoita, joilla on raajapuutos, ja ajoasento voi olla polvillaan tai istualtaan.
Kolmipyörä (T1 ja T2) on urheilijoille, joilla on koordinaatioon ja tasapainoon vaikuttava vamma.
Tandempyörällä (TB) kilpailevat sokeat tai näkövammaiset pilotin kanssa.
Para-ammunta
Ampumaurheilussa kilpaillaan kolmessa eri vammaluokassa. SH1-luokassa käytössä ovat pistooli ja kivääri, ja siinä kilpailevat ampujat, joiden vamma on alaraajoissa. He eivät tarvitse ampumiseen tukea, osa kilpailee pystyasennossa ja osa istuma-asennossa.
SH2-luokassa (kivääri) kilpailevat urheilijat tarvitsevat ampumiseen tukea. Suurin osa heistä kilpailee istuma-asennossa.
Näkövammaiset kilpailijat ampuvat yhdessä luokassa (B1–B3).
Parapöytätennis
Parapöytätenniksessä urheilijat kilpailevat 11 eri vammaluokassa. Mitä pienempi luokka on, sitä huonompi on urheilijan toimintakyky. Luokat 1–5 on tarkoitettu pyörätuoliurheilijoille, luokat 6–10 seisoville pystyurheilijolle ja luokka 11 kehitysvammaisille urheilijoille.
Pyörätuoliluokat 1–2 ovat urheilijoille, joilla on toimintarajoitteita sekä ylä- että alaraajoissa ja vartalon lihakset toimivat heikosti. Pariisissa luokat 1 ja 2 pelaavat yhdessä.
Pystyluokkien urheilijoilla voi olla ylä- tai alaraajan amputaatiota, CP-vamma tai lyhytkasvuisuutta.
Jutussa on toiminut asiantuntijana Paralympiakomitean luokittelun ja integraation erityisasiantuntija Kati Kauhanen. Lähteenä on käytetty Paralympiakomitean ja Kansainvälisen paralympiakomitean nettisivuja.
Korjattu kello 12.37: Iida Lounela kisaa 200 metrillä, ei 100 metrillä.