Jättilaiva tarvitsee rakentajia, mutta ala ei kiinnosta – uuden laivatilauksen odotetaan sytyttävän kipinän koulutukseen

Turun telakan saama jättitilaus voisi sytyttää koulutuskipinän, mutta tekijöistä käy kova kilpailu monella muullakin alalla.

Turun ammatti-instituutin kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat Tomi Reponen ja Elmeri Sjö valmistuvat levyseppähitsaajan ammattiin. Video: Vesa-Matti Ruuska / Yle
  • Sannimari Lehtilä
  • Tarja Hiltunen

Meyer Turun telakan tiistaina saama suuri laivatilaus herättää intoa myös ammattikouluissa.

Metalliala ei ole viime vuosina nuoria liikaa houkuttanut, mutta hyvät uutiset telakalta voivat lisätä alan kiinnostavuutta. Telakan mukaan nyt vahvistetun tilauksen työllisyysvaikutuksen lasketaan olevan 13 000 henkilötyövuotta.

Turun ammatti-instituutin kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat Elmeri Sjö ja Tomi Reponen valmistuvat levyseppähitsaajan ammattiin.

He aloittavat vielä kuluvan syksyn aikana opiskelun koulutussopimuksella Meyerin telakalla.

Molempia kiinnostaa työ telakalla myös ammattiin valmistumisen jälkeen.

– Tuore tilaus oli hyvä juttu, kommentoi Elmeri Sjö.

Tomi Reponen ajattelee samoin.

– Voisin tehdä töitä telakalla tulevaisuudessa. Kun tilaus tulee, niin se tietää mukavan määrän töitä pitkäksi aikaa.

Meyer Turun saama iso laivatilaus herättää intoa myös ammattiin opiskelevissa
Turun ammatti-instituutin kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat Elmeri Sjö ja Tomi Reponen ovat menossa Turun telakalle tänä syksynä koulutusopimuksella opiskelemaan. Ammatti-instituutin vs. opinto-ohjaaja, lehtori Pekka Rannikko uskoo metallialan tulevaisuuteen. Tarja Hiltunen tapasi kolmikon.

Turun ammatti-instituutin opinto-ohjaaja Pekka Rannikko sanoo, että uusin laivatilaus on valoisa uutinen ja henkinen voitto. Hän toivoo, että ala saa nyt uutta imua.

Metallialan tulevaisuus näyttää näiden uutisten valossa aina vähän valoisammalta, Rannikko sanoo.

Kysyntä lisää koulutusta, mutta mistä opiskelijat saadaan?

Opetusneuvos Jukka Lehtinen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, että elinkeinoelämän tarpeisiin yritetään aina reagoida miettimällä koulutustarpeita.

Peruskoulunsa päättävien koulutus kestää aina useamman vuoden, joten Lehtinen nostaa esiin aikuiskoulutuksen merkityksen.

– Varsinais-Suomessa sitäkin koulutusta on ja se on se nopein tapa tietysti reagoida tarpeeseen.

Lehtinen muistuttaa, että lisää koulutusta ei koskaan tule ihan sormia napauttamalla. Hän sanoo, että pallo on nyt koulutuksen järjestäjillä.

– Koulutuksen järjestäjän pitää olla valppaana, herkällä korvalla kuunnella työelämän tarpeita ja sitten suunnata sitä koulutusta oikeaan suuntaan oppilaitoksessa.

Koulutuspaikkojen lisäämisestä ei ole kuitenkaan hyötyä, jos opintoihin hakevien määrä ei kasva.

Metallialan työvoimapulasta on puhuttu jo pitkään. Ala ei houkuta nuoria ja esimerkiksi Varsinais-Suomessa on ollut metallialan koulutukseen enemmän aloituspaikkoja kuin hakijoita.

Toisekseen pulaa tekijöistä on samaan aikaan muillakin aloilla.

– Sotepuoli on tietysti ensisijalla siinä kärjessä, mutta myöskään esimerkiksi logistiikka-alalla ei ole tarpeeksi osaavaa työvoimaa.

Jukka Lehtinen uskoo, että kohtaanto-ongelmaan voidaan vastata vain koulutusten järjestäjien hyvillä valinnoilla.

– Nuorille on viestittävä aloista, joilla on pulaa tekijöistä.