Perho lentää Siikakosken rannalla Kotkassa ja putoaa veteen. Kohta se kelautuu takaisin ilman saalista.
Siikakoski on yksi hyvistä merilohen kalastuspaikoista Kymijoella, joka on Etelä-Suomen merkittävin lohijoki. Viime vuosina merilohta on kuitenkin tullut vähän.
– Aika huonoa on ollut. Kaksi viimeistä vuotta ovat olleet kaikkien aikojen huonoimmat lohivuodet, 40 vuotta Kymijoella kalastanut Jarmo Arvila kertoo.
Arvila sanoo, että tänä kesänä eräs lohi on saatu kiinni jo pariinkin kertaa. Se on pyydystetty, päästetty kuvauksen ja punnitsemisen jälkeen irti ja pyydystetty myöhemmin jälleen uudelleen.
– Sen voi tunnistaa posken kupeessa olevista pilkuista. Parhaimmillaan viime kauden aikana yksi kala ongittiin kolme kertaa, Arvila kertoo.
Mahdollisuus tuplata lohet
Suuri määrä lohia parveilee Kymijoen suurimman läntisen haaran suulla Ahvenkosken voimalaitoksen edustalla pääsemättä ylemmäksi kutemaan. Tie on poikki, koska Ahvenkosken ja ylempänä sijaitsevalla Klåsarön voimalaitoksilla ei ole kalateitä.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen kalastusbiologin Joonas Ikävalkon mukaan hyvin toimivilla kalateillä olisi länsihaarassa suuri vaikutus. Sen kautta kulkee noin puolet Kymijoen vedestä, ja voimakas virta houkuttelee vaelluskaloja ylemmäs jokeen kutemaan.
Kymijoen itäisiin haaroihin nousee nykyisin tuhansia lohia. Läntisellä haaralla voitaisiin Ikävalkon mukaan päästä samanlaisiin nousumääriin, jos uudet kalatiet toimisivat hyvin.
– Nousevan lohen määrä voisi kaksinkertaistua tai kasvaa sitäkin suuremmaksi, Ikävalko sanoo.
Tavoitteena lohen luontainen lisääntyminen
Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitokset omistaa sähköyhtiö Helenin tytäryhtiö Mankala Oy. Se korvaa nykyisin patoamisesta kalataloudelle aiheutuvat haitat kalatalousmaksuilla, joilla tehdään kalaistutuksia.
Ely-keskus haluaa muuttaa ehtoja, koska olosuhteet Kymijoella ovat sen mielestä oleellisesti muuttuneet. Elyn mukaan kalaistutukset eivät enää toimi toivotulla tavalla, ja Kymijoki on puhdistunut huomattavasti entisestä. Tämä tuo mahdollisuuksia vaelluskalojen luontaiselle lisääntymiselle joessa, jos ne vain pääsevät jokeen.
Uuden tutkimustiedon mukaan Kymijoen länsihaarassa on myös huomattavasti enemmän kutualueita kuin aikaisemmin on arvioitu.
– Ennen katsottiin, ettei Kymijoen länsihaarassa ole juurikaan kutualueita. Nykyisen tiedon mukaan niitä on noin 40 hehtaaria, Joonas Ikävalko kertoo.
Ely-keskus haluaakin, että Kymijoen vaelluskalakannoista huolehditaan jatkossa pääosin luontaisella lisääntymisellä.
Se jätti viime vuoden alussa aluehallintovirastoon hakemuksen Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitosten kalatalousehtojen muutoksesta niin, että niihin rakennettaisiin kalatiet.
Kalateitä moniin jokiin
Ely-keskukset vaativat nyt toimivien kalateiden rakentamista useisiin jokiin eri puolelle Suomea.
Viimeksi heinäkuussa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto määräsi vesivoimayhtiöt selvittämään ja suunnittelemaan kalatiet useisiin Kemijoen ja Iijoen vesivoimalaitoksiin.
Samoin kuin Kymijoella, myös Kemijoella ja Iijoella kalatievaatimusten taustalla ovat uudet tutkimustulokset jokien kyvystä tuottaa vaelluskalojen poikasia. Arviot ovat kasvaneet huomattavasti aikaisemmasta.
Aluehallintovirasto arvioi, että esimerkiksi Kemijoki voi tuottaa noin kolme kertaa enemmän lohen ja taimenen poikasia kuin aikaisemmin on arvioitu. Iijoella arvio vaelluskalojen mahdollisesta poikastuotannosta noin kaksinkertaistui aikaisemmasta.
Useat tahot ovat valittaneet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Yksi valittajista on Kemijoki Oy.
Voimayhtiö kokeilee omaa kalatietä
Kymijoen osalta päätös kalateiden rakentamisesta on määrä tehdä kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Sähköyhtiö Helenin mielestä olosuhteet eivät ole Kymijoen länsihaarassa muuttuneet vesilain tarkoittamalla tavalla. Se ei kuitenkaan halua ottaa kantaa mahdolliseen kalatievaatimukseen ennen aluehallintoviraston päätöstä asiasta.
Helenin tytäryhtiö Mankala Oy on kokeillut oma-aloitteisesti Ahvenkosken voimalaitoksella uudenlaista veden paineella toimivaa hydraulista Kalasydän-kalatietä. Helenin mukaan Kalasydän-laitteen automatiikka ohjaa pumppuja ja venttiilejä siten, että kalat voivat turvallisesti ylittää voimalaitoksen padon.
Helen julkistaa kokeilun tulokset myöhemmin.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla:eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.