Vesivoimayhtiöt määrätään selvittämään ja suunnittelemaan kalatiet Kemijoen voimalaitoksiin.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen mukaan voimalaitosten omistajien pitää selvittää ja suunnitella Kemijoen Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken voimalaitosten sekä tarvittavilta osin Isohaaran voimalaitokselle rakenteet, jotka mahdollistavat lohen ja meritaimenen pääsyn poikastuotantoalueille.
Yhtiöiden pitää myös suunnitella rakenteet, jotka mahdollistavat smolttien eli poikasten ja kuteneiden kalojen alasvaelluksen mereen.
Tavoitteena on ainakin osittain itseään ylläpitävä luontaiseen poikastuotantoon perustuva vaelluskalakanta Kemi- ja Ounasjoen vesistöissä.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Selvitykset ja suunnitelmat on toimitettava lupaviranomaiselle Taivalkosken sekä Isohaaran osalta vuoden kuluttua siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken osalta toimittamiseen on aikaa kaksi vuotta.
Aluehallintoviraston mukaan tavoitteena on ainakin osittain itseään ylläpitävä luontaiseen poikastuotantoon perustuva vaelluskalakanta Kemi- ja Ounasjoen vesistöissä.
Myös Iijoelle Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitoksiin sekä tarvittavilta osin Raasakan voimalaitoksen yhteyteen on suunniteltava lohien ja meritaimenten nousun mahdollistavat rakenteet.
Suomen pisin joki, josta lohet katosivat
Kemijoki on Suomen pisin joki, ja se on myös tärkeä joki sähkön tuotannon kannalta. Sodan jälkeen alkaneen patoamisen myötä vaelluskalat kuten lohet katosivat Kemijoesta.
Siksi vesivoimayhtiöille määrättiin yli 40 vuotta sitten kalatalousvelvoite, jolla on pyritty turvaamaan kalojen kulku Kemijoessa.
Se ei ole kuitenkaan ole toiminut ja siksi vuonna 2017 Lapin ely-keskus vaati Kemijoen kalatalousvelvoitteen muuttamista, jotta lohen ja taimenen luontainen lisääntyminen saataisiin palautettua.
Kalatalousvelvoitteen muutoksessa viranomainen vaati kalateiden rakentamista useiden voimalaitosten yhteyteen sekä kalojen siirtoistutuksia. Kalatie on rakennelma tai uoma, jota pitkin vaelluskalat voisivat ohittaa padon.
Aluehallintovirasto hylkäsi osan vaatimuksista
Ely-keskuksen esityksen mukaan kalatiet olisi rakennettava ensin Ala-Kemijoelle Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen. Nämä Avi hyväksyi.
Kaikkia Ely-keskuksen vaatimuksia Avi ei allekirjoittanut.
Ely-keskuksen vaatimuksiin kuului esimerkiksi, että 12 vuoden kuluessa päätöksen antamisesta pitäisi toteuttaa kalatiet ylävirtaan Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan sekä Raudanjoen Permantokosken voimalaitoksiin. Tämän osan esityksestä Avi hylkäsi.
Käsittelyssä kesti pitkään
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (Avi) käsitteli vaatimusta Kemijoen kalatalousvelvoitteen muuttamisesta yli seitsemän vuotta ja sai apulaisoikeuskanslerilta moitteita käsittelyajan venymisestä.
Vesivoimayhtiöt ovat vastustaneet kalatalousvelvoitteiden muuttamista.
Ala-Kemijoen voimalaitokset kuuluvat kahdelle vesivoimayhtiölle: Kemijoki Oy:lle ja Pohjolan Voimalle. Niistä neljä kuuluu Kemijoki Oy:lle, jonka suurin omistaja on Suomen valtio.
Nyt tehdystä aluehallintoviraston päätöksestä voi valittaa.
Juttua täydennetty 29.7. klo 11.10, lisätty tieto, että Avi hylkäsi Ely-keskuksen vaatimukset myöhemmin toteutettavista kalateistä.