Tampereen ei olisi pakko laajentua järveen – professorin mukaan muitakin vaihtoehtoja on

Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi pitää osaa Tampereen vesistötäytöistä järkevämpänä kuin toisia.

Työkoneet kaatavat kivimurskaa Näsijärveen.
Kasvukeskuksissa maa-alaa otetaan myös järvistä. Kuvassa Tampereen Näsisaaren työmaa 8.6.2022. Kuva: Jani Aarnio / Yle
  • Valtteri Kujansuu

Vesistötäytöille on olemassa myös vaihtoehtoja. Näin sanoo Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi.

Monessa Suomen kaupungissa ja kunnassa tehdään lisää rakennuspinta-alaa vesistöjen täytöillä.

Etenkin Tampereella on tehty useita suuria hankkeita viime vuosina ja laitettu miljoonia kuutiometrejä louhetta järviin. Seuraava vesistötäyttö on suunnitteilla Pyhäjärven Viinikanlahdelle.

Vaikka vesilupapäätöksissä pyritään minimoimaan ympäristöriskit, on täytöillä aina vaikutuksia järviluontoon. Täytöt voivat esimerkiksi muuttaa vesistön sisäisiä virtauksia ja niistä voi seurata veden samentumista.

Yle uutisoi aiemmin, ettei perustutkimusta järvitäyttöjen vaikutuksista ole juurikaan tehty.

Näsisaari ei ollut paras vaihtoehto

Yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi näkee useita muitakin rakentamisvaihtoehtoja.

Vuonna 2022 eteläiselle Näsijärvelle tehtyä Näsisaaren tekosaarta Rajaniemi ei pitänyt parhaana valintana.

– Olisin mieluummin nähnyt sen vaihtoehdon, jossa raitiotie olisi mennyt Pispalan valtatietä pitkin. Se olisi palvellut paremmin nykyistä väestöä ja ollut teknisesti helpompi toteuttaa.

Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi.
Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi Kuva: Matias Väänänen / Yle

Rajaniemi ymmärtää, että Näsisaareen päädyttiin rahoituksen takia. Tampereen kaupungin oli osoitettava raitiotien varrelle mahdollisimman paljon uudisrakentamista, jotta se saisi valtion rahoitusta raitiotielle.

– Siinä tulivat taloudelliset asiat ykkössijalle.

Yksi vaihtoehto on rakentaa olemassa oleville alueille tiiviimmin, vaikkakaan esimerkiksi Tampereen keskustan viheralueille Rajaniemi ei rakentaisi.

– Niistä pitäisin kyllä kiinni. Ne ovat tärkeitä ihmiselle ja luonnolle.

Hanketta Viinikanlahden rantakaupunginosasta hän pitää järkevänä, koska suurin osa täyttöalueesta tulee virkistysalueeksi. Jos hanke saa vesiluvan, voi täyttö alkaa aikaisintaan vuonna 2025.

Peräti 80 prosenttia Tampereen uusista asunnoista on tarkoitus rakentaa tehokkaan joukkoliikennevyöhykkeen sisälle, pääasiassa raitiotien varrelle. Näsisaari tehtiin, jotta ratikka voi kulkea uudelle asuinalueelle.

Toisena vaihtoehtona Juho Rajaniemi mainitsee kerrostalojen kerroskorkeuden korottamisen. Tätä on tehty ainakin Helsingissä ja Tampereella.

Kolmanneksi Rajaniemen mukaan ei pidä ajatella, että kaikki rakennetaan Tampereen keskustaan.

Tampereen kaupunkiseutua tulisi Rajaniemen mielestä ajatella kokonaisuutena ja löytää mielekkäitä hyvin saavutettavia alueita koko kaupunkiseudulta.

Rajaniemi mainitsee Tampere–Helsinki-junaradan.

– Sen varrelta voisi katsoa, onko siellä jokin alue, esimerkiksi Sääksjärvellä, johon voisi tehdä lähijunaseisakkeen, ja sen ympärille rakentaa asuinalueen. Siitä on lähijunalla keskustaan noin kymmenen minuutin matka.