Yhteiskunta

Pandakaupungin seriffi

Yksi mies on heittänyt kapuloita Ähtärin pandahankkeen rattaisiin ja käyttänyt poikkeuksellisen paljon vaikutusvaltaa tavallisena kaupunkilaisena.

Teksti:Elina Niemistö
Kuvat ja videot:Pasi Takkunen

75-vuotias Olli Sahimäki on mies, joka teki kaikkensa jarruttaakseen pandojen vierailua Ähtärissä.

Sahimäkeä voi kutsua sarjavalittajaksi, joka on onnistunut kaatamaan useita kaupunginvaltuuston päätöksiä korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti. Kyse on yhteensä jopa 20 miljoonasta eurosta.

Hän on tehnyt sen kansakoulupohjalta ja ”emännän tuoman” lakikirjan avulla.

Pandojen tulo Ähtäriin oli Sahimäelle punainen vaate.

– Eläinpuisto haukkasi liian ison palan, sanoo Sahimäki nyt, kun pandat on päätetty palauttaa Kiinaan.

– Nyt järki voitti.

Toki pandaprojekti koki muitakin vakavia vastuksia, kuten koronapandemian, Venäjän hyökkäyssodan ja kuluttajien talousvaikeudet.

Olli Sahimäki nojaa autoonsa.
Olli Sahimäki ei ole poliitikko, mutta hänellä on silti ollut vaikutusvaltaa Ähtärissä. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Huoli velkaantumisesta

Sahimäki sanoo harrastaneensa valittamista jo 18 vuoden ajan.

Ähtärin matkailualueelle rakennettiin jo 1980-luvulla mini-Suomi, josta koitui kaupungille pelkkää velkaa.

Vielä 2000-luvulla sitä yritettiin elvyttää nimen vaihdoksella, mutta sekään ei auttanut. Siitä ei tullut kannattavaa.

Velkaantuminen herätti Sahimäessä huolen.

– Silloin sisuunnuin ja ajattelin, että kyllähän tätä Ähtäriä nyt jonkun täytyy ruveta puolustamaan tosissaan.

Ja sitten tulivat pandat.

Sahimäki on tehnyt kymmenkunta valitusta hallinto-oikeuteen eläinpuistoyhtiöille kohdistuneista lainoista ja takauksista, joista Ähtärin kaupunginvaltuusto on päättänyt. Suurin osa valituksista on mennyt läpi muun muassa siksi, että ne oli valmisteltu virheellisesti.

Muun muassa pandatalon yli 8 miljoonan euron lainan takaus sekä valtuuston myöntämä omavelkainen takaus neljän miljoonan euron lainalle kaatuivat oikeudessa.

Hallinto-oikeus totesi, että takauksessa on merkittävä taloudellinen riski ja laina on kaupungin kantokykyyn nähden suuri. Pandatalon takauksesta oikeus muun muassa totesi, että valtuusto oli myöntänyt sen ilman tietoa vastavakuuksista. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut päätöstä.

Nyt myös rikosilmoitus

Tälläkin hetkellä Sahimäellä on vetämässä valituslupahakemus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Se koskee Ähtärin kaupunginvaltuuston päätöstä muuttaa kolmen miljoonan euron lyhytaikaiset lainat pääomalainaksi eläinpuistolle.

Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen, mutta nyt odotetaan korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyä.

– Siinä sattui pieni työtapaturma, selittää Sahimäki epäonnistumista.

Olli Sahimäen motiivi valitusten tehtailulle on halu pelastaa kaupungin talous. Video: Pasi Takkunen / Yle.

Kaverina valitusten teossa on ollut veli Seppo Sahimäki.

Veljekset ovat tehneet kesäkuussa myös rikosilmoituksen kaupungin toiminnasta. Se koskee 7,6 miljoonan euron lainasummaa, jonka valtuusto on vuosien varrella myöntänyt eläinpuistoyhtiöille. Sahimäkien mukaan valtuusto ei ole näitä summia käsitellyt.

Poliisi vahvistaa, että se on kirjannut rikosilmoituksen ja että se on talousrikosyksikön pöydällä. Esitutkintaa ei ainakaan vielä ole aloitettu.

Kiistanalainen summa on sama, joka alaskirjattiin vuoden 2023 tilinpäätöksen yhteydessä. Se veti Ähtärin kaupungin taseen yli 2,6 miljoonaa euroa miinukselle.

Ähtärin kaupungintalo ilmasta kuvattuna.
Ähtärin kaupungintalolla ei ole Olli Sahimäkeä kiitelty. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Viidakon lait

Viime talvena Ähtärin kaupunginjohtajan pestin jättänyt ja kaupunkia 11,5 vuotta johtanut Jarmo Pienimäki ei ole huolissaan rikosilmoituksesta, joka koskee myös häntä kaupungin entisenä ylimpänä virkamiehenä.

Hän vakuuttaa, että kaupungin toiminta kestää tarkastelun.

Pienimäki pitää rikosilmoitusta absurdina ja tuulesta temmattuna.

– Sahimäki antaa mielikuvan, että Ähtärissä on viidakon lait, mutta hallintosäännössä kerrotaan, kuka saa päättää ja mitä. Talossa on korkeasti koulutettuja ammattilaisia, joilla on vankka kokemus, ja jokainen lasku menee monen käden kautta, luettelee Pienimäki.

Matkailu on valittu jo vuosia sitten Ähtärin kaupungin kärkihankkeeksi.

Juuri matkailun onnistumista lukuisat valitukset ovat jarruttaneet.

Kalliita miehiä

Pienimäki sanoo, että Sahimäen veljekset ovat olleet ”kalliita miehiä kaupungille” ja aiheuttaneet ”äärimmäistä vahinkoa”.

Pienimäki kertoo, että valitusten takia moni asia tuli maksamaan kaupungille tavallista enemmän. Esimerkiksi pandataloa varten piti ottaa paljon kalliimpi leasing-sopimus valituksen takia.

Siksi hän näkee, ettei valittaminen ole koitunut kaupunkilaisten eduksi.

Ei minulla sentään niin paljon valtaa ole, että pystyisin valtion virkamiehiä ohjailemaan

Olli Sahimäki

Sekä Pienimäki että Eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen pitävät Sahimäkiä syypäänä kahteen tilanteeseen, jossa valtio perui eläinpuistolle varatut tuet.

Sivonen ja Pienimäki viittaavat koronatukeen, jota piti saada 1,5 miljoonaa, mutta tuli 200 000 euroa. Toinen oli valtiovarainministeriön viime vuonna varaama 5 miljoonan euron tuki, joka vedettiin kokonaan pois.

Olli Sahimäkeä väite huvittaa.

– Ei minulla sentään niin paljon valtaa ole, että pystyisin valtion virkamiehiä ohjailemaan, naurahtaa Sahimäki.

Oikeus valittaa

Demokratiaan kuitenkin kuuluu, että kuntien päätökset ovat läpinäkyviä ja niihin voi hakea muutosta, muistuttaa Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori Niina Mäntylä.

– Kyllähän meillä puhutaan paljon niin sanotuista kiusantekovalituksista ja turhista valituksista. Mutta on hyvin vaikea arvioida, mikä on turha valitus, sanoo Mäntylä.

Kuntalaisilla pitää kuitenkin olla mahdollisuus kontrolloida, että kunnassa tehdään lainmukaisia päätöksiä.

– Kansalaisen valvontarooli on aika tärkeä. Semmoista tilaa meillä ei tietenkään voi olla, että ei olisi riittäviä kontrollointimahdollisuuksia. Jos me puhutaan turhista valituksista, niin suhteessa siihen, kuinka paljon valitetaan, niitä kuitenkin tehdään hyvin vähän, sanoo Mäntylä.

”Olen harrastanut aika paljon”

Päätöksiä valmistellaan huolella ja ammattimaisesti, mutta miten yksi mies pystyy kaatamaan päätöksiä?

– Päätös voi kaatua vaikka ihan pienen muotovirheen takia. Jos vaikka asia on käsitelty väärässä järjestyksessä, muistuttaa Jarmo Pienimäki.

Entinen virkamies on sitä mieltä, että aina lainsäädäntö ei toimi kaupunkilaisten eduksi.

– Valitukset aiheuttavat viivästystä, elinvoiman heikkenemistä, työpaikkojen menetystä. Välillisiä kustannuksia kaupunki on joutunut maksamaan ja tulee maksamaan satoja tuhansia euroja, sanoo Pienimäki.

Mutta miksi Sahimäki valittaa?

– Se on perusoikeuksia, että muutoksenhakua voi harrastaa. Ja minä olen harrastanut aika paljon, perustelee Sahimäki.

Artikkeliin tarkennettu hallinto-oikeuden päätöslauselmia 29.9.2024 klo 10:45.