Jan Vapaavuori perustelee Matti Heikkisen lähtöpasseja – nosti esille yhden ison muutostarpeen

Olympiakomitea päätti Matti Heikkisen pestin huippu-urheiluyksikön johdossa. Vapaavuoren mukaan Olympiakomitea aikoo muuttaa rakenteitaan Pariisin mahalaskun jälkeen.

Matti Heikkinen katsoo urheilijan silmin aktiiviurheilua!
Matti Heikkinen aloitti huippu-urheiluyksikön johdossa vuonna 2022. Kuva: Isto Janhunen /Yle
  • Joel Holma
  • Nina Vanhatalo

Suomen jääminen ilman mitalia Pariisin olympiakisoissa sai Olympiakomitean hallituksen tekemään radikaaleja ratkaisuja.

Matti Heikkinen ei jatka enää huippu-urheilujohtajana. Leena Paavolaisen pesti laji- ja kisaohjelmien johtajana sekä Olympiakomitean palveluksessa päättyi.

Arvostelu Olympiakomiteaa kohtaan nousi Pariisin olympialaisten jälkeen, kun Suomi ei saanut kisoista yhtään mitalia ensimmäistä kertaa historiassa.

– Tarvittiin merkittävä uusi alku, ja silloin pitää miettiä strategioita, rakenteita kuin myös henkilöitä, Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori perusteli päätöstä Yle Urheilulle.

Olympialaisten jälkeen neljä urheilijaa julkaisi Ilta-Sanomissa kirjeen, jossa Olympiakomitean johtoa arvosteltiin. Ylen kyselyyn vastanneista 31 Suomen olympiaurheilijasta 18 samaistui kirjeeseen ainakin osittain.

Oliko kirjeellä vaikutusta Heikkisen ja Paavolaisen pestien päättymisiin?

– Kaikella on vaikutusta. Otamme vakavasti kaiken palautteen, mitä saamme. Kuitenkin oleellisin tekijä on, että Suomi on alisuorittanut kesäolympialaisissa.

Huippu-urheiluyksikön johtajan pesti tulee Vapaavuoren mukaan haettavaksi lähiaikoina. Paavolaisen pestiin ei välttämättä oteta enää ketään, Vapaavuori sanoo.

– Ensin valitaan uusi huippu-urheilujohtaja. Sen jälkeen voi olla, että Paavolaisen pesti täytetään.

Jan Vapaavuori tiedotustilaisuudessa Pariisin olympialaisissa.
Jan Vapaavuori ei ole vielä kertonut varmaksi, tavoitteleeko hän syksyllä jatkoa Olympiakomitean puheenjohtajana. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Vapaavuori sanoo, että resurssien käyttö menee uusiksi. Muutoksia on tulossa tukijärjestelmään.

– Resurssit, joita meillä on käytössä, jakautuvat vähän harvemmalle.

Vapaavuori otti Mira Potkosta valmentaneen ja Pihja Kaivo-ojaa valmentavan Maarit Teurosen esimerkkitapaukseksi.

Potkonen otti nyrkkeilyssä olympiapronssia Riossa ja Tokiossa. Nuori Kaivo-oja oli Pariisissa Suomen menestyneimpiä urheilijoita ollen viides.

– Ei voi olla, että kahteen olympiamitaliin valmentanut Maarit tekee tätä kaikkea oman työnsä ohella. Tämän tyyppisiin tilanteisiin pitää pystyä vastaamaan paremmin siten, että turvataan potentiaalisille mitalitoiveille täydelliset valmennusresurssit sekä muu ammatillinen tuki ja taustatiimi.

Rahkamo: ”Ei voi tulla harjoittelemaan”

Olympiakomitea kokousti viime viikon loppupuolella Vierumäellä, jossa päätökset tehtiin. Paikalla oli myös Olympiakomitean 1. varapuheenjohtaja Susanna Rahkamo.

Rahkamo kritisoi elokuussa Olympiakomitean toimintaa Ylen haastattelussa. Siinä oli suoraa kritiikkiä.

– Suomella ei tällä hetkellä ole huippu-urheilustrategiaa, hän kertoi elokuussa.

Rahkamo ei halua kommentoida Heikkisen ja Paavolaisen tilanteita, mutta hehkuttaa viime viikon lopulla Vierumäellä käytyä keskustelua Olympiakomitean hallituksen sisällä.

– Nyt on yhteinen näkemys, mihin pitää keskittyä seuraavina vuosina. Ihmiset olivat huolissaan. Hallituksella täytyy olla kirkkaana, mitä tehdään. Siihen keskityimme ja se edellä.

Susanna Rahkamo seisoo pihlaja puun alla. Takana rakennus.
Susanna Rahkamon mukaan Olympiakomitean hallituksella oli Vierumäellä selvä linja, mitä jatkossa pitää tehdä. Kuva: Susanna Pesonen / Yle

Minkälaisen henkilön haluaisit uudeksi huippu-urheiluyksikön johtajaksi?

– Mielestäni hänen täytyy ensinnäkin ymmärtää huippu-urheilu ja sen vaatimukset. Se pitää olla sisäistetty ja pitää olla substanssiosaaja. Tähän ei voi tulla harjoittelemaan.

Matti Heikkinen ja Leena Paavolainen eivät halunneet kommentoida asiaa Yle Urheilulle.