Hankalaksi ennakoitu työmarkkinakierros alkoi eilen keskiviikkona, kun Teknologiateollisuuden työnantajat ja työntekijöitä edustava Teollisuusliitto aloittivat neuvottelut tulevista työehdoista ja palkoista.
Neuvotteluiden lopputuloksella on paljon painoarvoa, se tulee vaikuttamaan lompakon paksuuteen valtaosalla palkansaajista. Juuri vientialojen ja teollisuustyöntekijöiden palkankorotukset ovat nimittäin perinteisesti määritelleet eräänlaisen palkkakaton muille aloille.
Sekä Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju että Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen arvioivat, ettei tämän syksyn työmarkkinakierrokselta ole odotettavissa korkeita palkankorotuksia.
Kangasharjun mukaan suuret palkankorotukset eivät ole näköpiirissä vielä tulevinakaan vuosina. Koistisen mukaan niiden aika voisi kuitenkin olla parin vuoden kuluttua, jos vientialan kehitys jatkuu hyvänä.
Labore: Yli kahden prosentin korotukset tukisivat ostovoimaa
Vuoden 2023 helmikuussa yleiseksi linjaksi muodostui seitsemän prosentin palkankorotukset kahdelle vuodelle.
Juho Koistinen huomauttaa, että ostovoima on kehittynyt Suomessa melko heikosti viimeisten kahden vuoden aikana. Inflaatio on laukannut ja korkokustannukset kasvaneet, mutta palkankorotukset ovat pysyneet varsin tavanomaisella tasolla.
– Tämän kehityksen kuromiseksi umpeen on ehkä odotettavissa, että palkat nousevat tällä kierroksella.
Tarkkoja lukuja Koistinen ei lähde arvioimaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että inflaatio on nyt hidastunut Suomessa merkittävästi, mikä itsessään tukee kotitalouksien ja palkansaajien ostovoimaa.
Suomen inflaatio on myös ollut hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin. Laboren arvion mukaan kotimaan inflaatio on tänä vuonna noin kahdessa prosentissa ja myös pysyy siellä seuraavat kaksi vuotta.
– Kaikki tämän ylittävät palkankorotukset ylläpitävät ostovoiman positiivista kehittymistä.
Etla: Suurempia palkankorotuksia ei ole näköpiirissä
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sen sijaan kehottaa palkkamalttiin.
Etla ennustaa ensi vuodelle reilun prosentin inflaatiota. Kangasharjun mukaan samansuuruiset palkankorotukset riittäisivät turvaamaan myös palkansaajien ostovoiman.
Kuinka kauan suomalaisten pitää sitten odottaa, että suurempia palkankorotuksia voisi olla luvassa?
– Niin kauan, että Suomen tuottavuus lähtee Eurooppaa ja kilpailijamaita nopeampaan kasvuun. Ja sitä ei ole näköpiirissä, Kangasharju sanoo.
Syy palkkamaltin säilyttämisen tarpeelle on Kangasharjun mukaan se, että Suomen vienti on laahannut jo jonkin aikaa kilpailijamaiden perässä.
Kotimaisen vientialan kustannuskilpailukykyyn vaikuttavat tuotantokustannusten eli palkkojen lisäksi myös työn tuottavuus, joka on ollut jo usean vuoden matalalla ja kehittynyt hyvin hitaasti.
– Meidän onneton tilanne on se, että kun tuottavuutta ei ole, täytyy meidän hakea kilpailukyky matalammilla tuotantokustannuksilla ja palkankorotuksilla.
Koska sitten on suurempien korotusten aika?
Laboren Koistinen on samaa mieltä siitä, että korkeiden palkankorotusten todennäköisyyttä vähentää kotimaisen teollisuuden viime vuosina hieman heikentynyt kilpailukyky, joka johtuu juuri heikosta tuottavuudesta.
– Tämän perusteella hirvittävän korkeita palkankorotuksia ei ehkä tässä tilanteessa ole välttämättä tulossa, Koistinen sanoo.
Toisaalta Koistinen lisää, että teollisuuden tilanne näyttää jo paremmalta verrattuna kuluvaan ja viime vuoteen. Myös korkeampien palkankorotusten aika voi hänen mukaansa kohta olla luvassa.
– Signaalit ovat positiivisia. Jos kehitys jatkuu vielä tämän ja ensi vuoden aikana, perustelisi se sitten korkeampia korotuksia.
Muuhun euroalueeseen verrattuna Suomen palkankorotukset ovat myös olleet jo usean vuoden ajan varsin maltillisia.
Kangasharju kuitenkin huomauttaa, että Euroopassa ja Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa, joissa on nähty korkeita palkankorotuksia, on korotustahti nyt myös hidastumassa.
– Siinä mielessä, jos tulevaisuuteen katsotaan, niin meilläkään ei ole kovin suuriin korotuksiin varaa.
Suomen kilpailukyky on Kangasharjun mukaan pysynyt muutaman viime vuoden ajan vakaana. Tämä vakaus säilytetään hänen mukaansa vain pitäytymällä suurista palkankorotuksista.
– Näillä näkymin, jos palkat eivät nyt riistäydy kovin käsistä tänä syksynä, tullaan viime vuosien kilpailukyvyn taso myös säilyttämään.