Olympiakomitean puheenjohtajapeli sai viikonloppuna uuden rytmin, kun Jan Vapaavuori ilmoitti, ettei sittenkään hae jatkokautta marraskuun lopun syyskokouksessa. Vapaavuoren johtaman hallituksen viimeiseksi suureksi päätökseksi jäi ilmoittaa huippu-urheilujohtaja Matti Heikkiselle ja varajohtaja Leena Paavolaiselle, että työt huippu-urheiluyksikössä päättyvät.
Kuortaneen urheiluopiston rehtorin Tapio Korjuksen lähtöä puheenjohtajakilpailuun on pidetty varmana, mutta Korjus ei ole vielä vahvistanut, asettuuko lähtötelineisiin.
Varteenotettavista nimistä Urheiluliiton entinen puheenjohtaja Sami Itani ja Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti eivät ole käytettävissä. St1-energiayhtiön hallituksen puheenjohtaja, urheilun suurmesenaatti Mika Anttonen kommentoi maanantaina Yle Urheilulle, ettei halua osallistua keskusteluun. Syyksi miljardööri ilmoitti ”puutteensa julkisuudenhallinnassa”. Anttonen ei siis myöntänyt tai kieltänyt mitään.
Sen sijaan Suomen pitkäaikaisimpiin huippu-urheiluvaikuttajiin kuuluva Antti Pihlakoski, 64, ei peitellyt potentiaalista kiinnostustaan. Hän kertoi, että Olympiakomitean jäsenjärjestöjen eli luottamusjohdon valitsijoiden suunnalta on häneen otettu yhteyttä asian tiimoilta.
Erittäin verkostoitunut
Pihlakoski on Suomen urheiluliiton entinen puheenjohtaja (2006–2012), joka istuu nykyään Kansainvälisen yleisurheiluliiton World Athleticsin sekä Euroopan yleisurheiluliiton European Athleticsin hallituksissa. Pihlakoski on kansainvälisesti Suomen verkostoituneimpia urheiluihmisiä.
Hän korosti, että on Korjuksen hyvä ystävä ja ylipäätään valmis antamaan nimensä puheenjohtajapeliin tietyin reunaehdoin.
– Jos näyttää siltä, ettei ehdokaslistalle ilmaannu henkilöä tai henkilöitä, jotka saavat rytminvaihdoksen aikaan, voin olla käytettävissä. Jos tällainen mieluisa ehdokas taas löytyy, voin liittyä vaikka hänen tukiryhmäänsä.
Suomalaisen huippu-urheilun tilasta Pihlakoski ei Pariisin olympiakisojen historiallisen nollatuloksen jälkeen säästele sanojaan.
”Olemme aivan onnettomia”
– Olemme aivan onnettomia suhteessa kaltaisiimme naapurimaihin esimerkiksi Hollannista puhumattakaan. Huippu-urheiluyksikkö on kuin halvaantunut ankka, kun sen pitää joka asiassa hakea siunausta toiminnalleen ylempää organisaatiosta.
Olympiakomitean nykyisestä koosta Pihlakosken näkemys on kriittinen:
– On syytä pohtia, ovatko resurssit parhaassa mahdollisessa käytössä, kun yläkerran rakenteet ovat noin paksut.
Pihlakoski korostaa, että yksi haastattelu on suppea foorumi, mutta suunnilleen tällaisessa pähkinänkuoressa hän lähtisi ohjaamaan suomalaista kesäolympiaurheilua takaisin mitaliraiteille.
– Pieni, mutta tehokas ja objektiivinen, huippu-urheiluyksikön kaltainen elin tarvitaan edelleen tekemään yhteistyötä ja auttamaan lajiliittoja, jotka ovat tuloksesta päävastuullisia. Tämä elin kysyy liitoilta, ketkä ovat 4–8 vuoden näkymässä mahdollisia olympiamenestyjiä. Sen jälkeen hoidetaan näiden valmentaja-urheilija-parien asiat optimaaliseen kuntoon ja seurataan kehitystä tiukoilla välitavoitteilla.
Yleisurheiluvaikuttaja toteaa, että massiivista nyrkkiä yllämainitun kaltainen työ ei vaadi.
– Kanadan vastaavassa yksikössä eli Own The Podium -ohjelmassa työskentelee kolme ammattilaista, ja Uudessa-Seelannissa on koko lailla sama systeemi.
Kanadan yksikön johtajamäärä onkin kolme, mutta muun tukihenkilöstön määrä selvästi suurempi.
Pariisin olympiakisoissa Uusi-Seelanti oli mitalitilaston 11:s, Kanada 12:s.
Olympiakomitea ei perusta luottamusjohtomuutoksiaan varten tällä kertaa ehdollepanotoimikuntaa, vaan ehdokasasettelu tehdään jäsenjärjestöille avoimessa digitaalisessa portaalissa. Marraskuun 6. päivään mennessä ilmaantuneet ehdokkaat kutsutaan viikkoa myöhemmin Yle Areenassa esitettävään paneelikeskusteluun. Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan 30. marraskuuta syyskokouksessa, jossa voi vielä esittää uusiakin kandidaatteja.
Iso polarisaatio
Väistyvän hallituksen kontolle jää vielä Pariisin olympiaurheilijoille tehdyn tyytyväisyyskyselyn tuloksen purku ja julkistus lokakuun aikana. Osa urheilijoista ilmaisi vahvasti tyytymättömyyttään Olympiakomitean toimintaan Pariisissa. Komitean omaan kyselyyn vastasi hieman yli 70 prosenttia Suomen kisaurheilijoista.
Yle Urheilun tuloksista saamien esitietojen mukaan tyytyväisyys Olympiakomitean toimintaan Pariisissa oli asteikolla 1–5 noin 3,5, mikä on tyypillinen taso useimmissa olympiakisoissa.
Tällä kertaa vastauksista paistoi kuitenkin epätyypillinen polarisaatio: merkittävä määrä urheilijoita antoi johdolle joko parhaan tai heikoimman mahdollisen arvosanan, mikä on ollut vastaavien kyselyiden historiassa hyvin epätyypillistä.
Juttua muokattu kello 21.11 Kanadan Own The Podium -ohjelman henkilöstömäärän osalta.