Hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan näkyvät ruoka-avun tarvitsijoissa. Näin kertoo Tampereen seurakuntayhtymän ruoka-avun asiantuntija Marja Palkonen.
– Autonkuljettajamme ja jakajamme ovat kertoneet, että on ollut tilanteita, joissa ihminen on alkanut välittömästi syömään saatuaan ruokakassin. Ihan tällaisia tilanteita ei ole aikaisemmin ollut, Palkonen sanoo.
Palkosen mukaan ruoka-avussa on tällä hetkellä kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä: on lapsiperheitä, yksinäisiä, työttömiä ja vanhuksia.
Eniten leikkaukset iskevät heikoimmassa asemassa oleviin.
– Nälkä näkyy ja se tulee näkymään yhä enemmän loppuvuodesta, Palkonen sanoo.
Tampereen seurakuntayhtymän ruoka-avun asiantuntija Marja Palkonen kertoo videolla, millaisia muutoksia ruoka-avun jakajat ovat huomanneet:
Kassi jää ohueksi ruokarajoitteiden takia
Pitkä ruokajono halkaisi perjantaina Pyynikin kirkkopuiston Tampereella. Helena Karppinen kertoo käyneensä tässä jonossa alle vuoden, satunnaisesti joissain muissa.
– Tässä on taustalla pitkää köyhyyttä, työttömyyttä, olen kokenut väkivaltaa ja sairastunut vakavasti, Karppinen kertoo.
Karppisella on vakavat ruoka-ainerajoitteet, joten ruokakassi jää usein aika ohueksi.
– Joskus vain banaani tai jotain muuta. Kolmen tunnin jonottamisen jälkeen se voi tuntua aika valjulta, hän sanoo.
Karppisen mukaan Suomessa kaikilla pitäisi olla oikeus taloudelliseen turvaan.
– Olen 2 500 euron minimieläkkeen kannalla.
Ruokaa oli perjantaina jonottamassa myös kenialainen Susan Otieno. Hän sanoo, että ruokakassin jonottaminen tuntuu vähän surulliselta.
Toisaalta Otieno pitää ruokajonoa hyvänä, järjestelmällisenä tapana auttaa ihmisiä. Kotimaassaan hän ei koskaan törmännyt vastaavaan.
Otieno on välillä myös itse vapaaehtoisena jakamassa ruokakasseja Tampereen Aleksanterin kirkon luona. Tänä perjantaina hän ei ollut vuorossa, joten hänen täytyi jonottaa samoin kuin muidenkin.
– Jotkut ihmiset tulevat jonoon esimerkiksi jo kello 11 ja saavat ruokaa kello 16, Otieno sanoo.
Maahanmuuttajille tarvittaisiin töitä
Ruoka-avun hakijoissa Tampereella korostuu ruoka-avun asiantuntija Marja Palkosen mukaan maahanmuuttajien osuus. Heitä on hakijoissa jo noin puolet.
Punaisen Ristin Tampereen osaston vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Kaisa Kuuppo kertoo, että myös ruoka-avustuksia hakevissa maahanmuuttajissa on eri ryhmiä.
– Jonkin verran on ollut opiskelijoita varsinkin viime syksystä saakka. Sitten on tosi paljon ukrainalaisia, Kuuppo kertoo.
Ruoka-avun hakijoille tehtyjen kyselyjen perusteella yli puolet ruoka-apua hakevista maahanmuuttajista on Ukrainasta.
”Ruoka-apu on vain laastari”
Ruoka-apua jakavat toimijat työskentelevät Marja Palkosen mukaan äärirajoilla.
Elokuussa valmistuneen ruoka-avun valtakunnallisen tilannekatsauksen mukaan osa ruoka-avun jonottajista jää ilman kassia eri puolilla Suomea.
Niillekin, jotka kassin saavat, kyse on vain pahimman hädän lievittämisestä.
– Ruoka-apu on vain laastari. Sillä voidaan auttaa ihmisiä niin, että heillä ei olisi nälkä, Palkonen sanoo.
Palkosen mukaan työllisyyttä pitäisi parantaa ja saada nykyistä enemmän maahanmuuttajia töihin.
Vuonna 2023 ruoka-apua haettiin Tampereella noin 15 000 kertaa kuussa, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli noin 13 000 kertaa.
Tänä vuonna tähän mennessä ruoka-apua on noudettu jo noin 14 000 kertaa kuukaudessa, ja loppuvuodesta luvut yleensä aina vielä nousevat.
Tampereen kaupunki on myöntänyt ruokaostoihin tälle vuodelle 215 000 euroa. Seurakunnilta taas on saatu tälle vuodelle 100 000 euroa.
Lahjoitusvaroista käytetään joulunajan ruoka-apuun tänä vuonna 100 000 euroa. Lahjoituksia kaivataan aina lisää.
Juttua muokattu 24.9. kello 12.05: Korjattu otsikon alla olevaan videoon kuvitusta. Videolla oli aluksi virheellisesti kuvaa SPR:n logistiikkakeskuksesta, joka ei liity ruoka-apuun.