Pienet yritykset näyttävät olevan vaikeuksissa ruuan verkkokaupassa.
Esimerkiksi kotiinkuljetuspalvelu Foodoran omat ruokakaupat, Foodora marketit, suljetaan Suomessa tämän viikon loppuun mennessä.
Foodoran kaupat ovat niin kutsuttuja dark storeja. Niissä kuluttaja ei voi asioida itse, vaan työntekijät keräävät tuotteet ja kuljettavat ne asiakkaille.
Aiemmin tänä vuonna on lopettanut ruuan verkkokauppa Kauppahalli24. Myös nettiruokakauppa Oda lopetti viime vuonna toimintansa Suomessa vain puolentoista vuoden jälkeen.
Jatkossa Foodora kuljettaa ruokakauppaostoksia yhteistyökumppaneiden kaupoista. Foodora on aloittanut kotiinkuljetuspalvelun kokeilun S-ryhmän ruokakauppojen kanssa Oulussa ja Kuopiossa.
Foodoran liiketoimintajohtaja Anni Ahngerin mukaan on tehokkaampaa keskittyä siihen, minkä yritys tekee hyvin, eli nopeisiin ja sujuviin kuljetuksiin.
Foodora Marketit jatkavat toimintaansa Suomen ulkopuolella. Ahngerin mukaan Suomessa vaikeuksia aiheuttavat muun muassa harva asutus ja pitkät kuljetusmatkat.
Koronan jälkeen verkosta ruuan ostaminen tasaantui
Koronapandemia toi ruoan verkkokauppaan kysyntäpiikin, josta moni yritys innostui.
– Luulisin, että silloin neljä vuotta sitten muodostuivat myös väärät oletukset sekä monien yritysten että median näkökulmasta siitä, kuinka nopeasti ruuan verkkokauppa lähtee vauhtiin, Ahnger arvioi.
Kasvu on sittemmin hiipunut ja pysynyt tasaisena muutaman vuoden, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.
Kaikista ruokaostoksista vain alle kolme prosenttia tehdään verkossa.
Loikkasen mukaan muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa ruuan ostaminen verkosta on selvästi suositumpaa kuin Suomessa.
– Korona opetti suomalaisia käyttämään verkkokauppoja. Mutta mielellään suomalaiset palasivat fyysisiin kauppoihin koronan jälkeen, Loikkanen sanoo.
Suomessa ruokakauppamarkkina on pitkälti keskittynyt kolmen suuren yrityksen varaan.
S-ryhmän ja Keskon ruokakauppojen tuotteita voi tilata netistä, mutta kolmanneksi suurin Lidl ei ole vielä hypännyt samaan veneeseen.
Loikkasen mukaan ruoan verkkokaupassa suuret ketjut painivat samojen haasteiden kanssa kuin pienemmätkin.
– Meillä näköjään kuluttajat mielellään käyvät itse valitsemassa omat banaaninsa ja kokevat mukavaksikin asiaksi käydä kaupassa.
Loikkasen mukaan osa kuluttajista kokee verkkokaupasta tilaamisen myös hidasteeksi.
– Ei välttämättä haluta maksaa siitä kuljetuksesta tai ei haluta olla tiettynä aikaikkunana kotona odottamassa niitä [ostoksia].
Wolt pärjää kilpailussa
Ruuan kotiinkuljetuspalvelu Woltin omat ruokakaupat ovat edelleen toiminnassa. Niitä on yhteensä 17 eri puolilla Suomea.
Tänä vuonna on avattu yksi uusi Wolt market Myyrmäkeen, Helsingin ja Vantaan rajalle.
Wolt marketin Suomen maajohtaja Oscar Nilssonin mukaan ruuan verkkokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissä.
– Tämä on markkina, joka tulee merkittävästi vielä kasvamaan. Me olemme olleet toistaiseksi tyytyväisiä kehitykseen.
Omien kauppojen lisäksi yritys tekee yhteistyötä Keskon kanssa.
Myös Päivittäistavarakauppa ry:ssä uskotaan, että ruuan verkkokauppa kasvaa, sillä nuorille sukupolville verkosta tilaaminen on arkipäivää.
Kaupan alalla odotetaan lakimuutoksia kotiinkuljetukseen
Ruuan verkkokaupan kehittymiseen vaikuttaa myös ostovoima ja sääntely. Esimerkiksi alkoholia ei saa toimittaa kotiin kuten monissa muissa Euroopan maissa.
Hallitus ajaa parhaillaan lakimuutosta, joka sallisi alkoholin tilaamisen kotiin tai esimerkiksi julkiselle paikalle.
Hallituksen esitys keräsi runsaasti kritiikkiä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoilta sekä poliisilta lausuntokierroksella.
Alkoholialan toimijat, vähittäiskauppa ja kuljetusyritykset sen sijaan antavat tukensa uudistukselle.
Tuula Loikkasen mukaan kuluttajat kokevat usein helpommaksi ostaa kaikki tarvitsemansa tuotteet kerralla.
Jos lakiuudistus toteutuu, voi jo ensi kesänä nähdä, onko sillä vaikutuksia myös ruuan verkkokauppaan.
Oscar Nilsson ja Anni Ahnger eivät pidä sääntelyä merkittävänä haittana liiketoiminnalle.
Ahngerin mukaan esimerkiksi asukastiheys vaikuttaa enemmän siihen, miksi ruuan verkkokauppa ei ole lyönyt läpi Suomessa samalla tavalla kuin monissa muissa Euroopan maissa.