Palkankorotuksen viivästyminen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen työntekijöillä on saanut ammattijärjestö Tehyn ärähtämään. Sen mukaan sote-työntekijöiden palkankorotukset viivästyivät luvattoman pitkään.
Myös työntekijät ovat kritisoineet korotusten maksun siirtymistä julkisuudessa. Noin 3 000 Soiten eli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen työntekijää joutui odottamaan palkankorotuksiaan yli kaksi ja puoli kuukautta eli kesän yli.
Soiten vs. henkilöstöjohtaja Helinä Saarelan mukaan työehtosopimusta on noudatettu, vaikka parannettavaa löytyy.
Saarela sanoo, että maksamista viivästytti ison palkkahinnoittelu-uudistuksen sorvaaminen juhannukseen saakka. Uudet palkat piti saada neuvoteltua, jotta niiden päälle voitiin liittää tes-korotukset.
– Jälkiviisaana voi todeta, että toisinkin olisi voitu toimia. Palkankorotus olisi voitu maksaa vanhojen palkkojen päälle. Se olisi ollut kuitenkin iso urakka palkanlaskennalle. Kaikki olisi pitänyt tehdä käsipelillä, sanoo Saarela.
Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo, että työnantaja on ammattijärjestön mukaan toiminut työehtosopimuksen vastaisesti, koska palkankorotukset on maksettu myöhässä.
– Tämä on täysin poikkeuksellista. Meillä ei ole tietoa, että yleiskorotusta olisi alalla koskaan maksettu myöhässä. Yleensä työnantajat hoitavat nämä ajallaan.
Kirvesniemen mukaan on selvää, että työehtosopimus ei mahdollista palkankorotusten maksamista niin myöhään kuin Soite sen teki.
– Siihen ei sopimuksesta löydy tulkinnanvaraa. Se on yksinkertaisesti liian pitkä viivästyminen.
”Selkeät ohjeet olemassa”
Työehtosopimuksesta löytyy Soiten pääluottamushenkilön Toni Korkialan mukaan selkeät kirjaukset, milloin yleiskorotus on maksettava. Korotukset olisi pitänyt maksaa 1. kesäkuuta, mutta ne tulivat maksuun 30. elokuuta.
– Ei siitä pitäisi olla kahta sanaa. En muista, että yleiskorotus olisi kertaakaan myöhästynyt. Työnantaja on toiminut tässä väärin, sanoo Korkiala.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue vetoaa myös Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien ohjeistuksiin, joiden mukaan maksun venyttäminen kahteen tai kolmeen kuukauteen on luvallista, jos korotuksen maksamisessa on laskentateknisiä hankaluuksia.
Pääluottamushenkilö ihmettelee puheita ongelmista palkanmaksussa.
– Valmiudet pitäisi olla olemassa. Soitehan toimi kuntayhtymänä jo pitkään ennen hyvinvointialueen perustamista, sanoo Korkiala.
”Välit kunnossa”
Maksun viivästyminen sai osan työntekijöistä suivaantumaan, sanoo Soiten pääluottamushenkilö Toni Korkiala.
– Jotkut työntekijät kokevat arvostuksen puutteena, jos korotukset maksetaan myöhässä. Se oli ikään kuin viimeinen niitti, arvioi Korkiala.
Johdossa työntekijöiden tuntemukset ymmärretään.
– Onhan se selvää, että tämä on aiheuttanut harmitusta. Asia on käyty kuitenkin läpi henkilöstön kanssa. Ymmärtääkseni kuprua tästä ei ole jäänyt, uskoo vs. henkilöstöjohtaja Helinä Saarela.
Myös Korkiala sanoo, että työntekijöiden ja työnantajan välit ovat kunnossa.
– Keskusteluyhteys toimii hyvin. Ei meillä riitaa ole asiassa.
Osa sote-työntekijöistä on hakemassa myös viivästyskorkoa myöhästyneistä palkankorotuksista.
– Kyse on enemmän periaatteesta. Harmistusta ei sillä pienellä rahalla pysty kuitenkaan korvaamaan, Korkiala sanoo.
Kesäkuukausilta rästiin jäänyt summa oli yksittäisellä työntekijällä noin 200 euroa.
Työnantajalle 3 000 työntekijän takautuvasti maksettujen korotusten yhteissumma oli noin 1,5 miljoonaa euroa. Summassa ovat mukana palkankorotukset ja palkkahinnoittelu-uudistuksen korotukset.