Suomalaisen yliopiston kehittämä sähkömoottoripyörä jätti kilpailijat taakseen kesän ajoissa

JHC Ukkonen-sähkömoottoripyörä on Lappeenrannan LUT-yliopiston monivuotisen kehittelyn tulos. Nopeudessa se pääsee hyvin lähelle bensakäyttöisiä moottoripyöriä.

Kaksi moottoripyöräilijää ajaa kilparadalla.
JHC Ukkonen voitti hollantilaisen Twenten yliopiston sähkömoottoripyörän vapaissa harjoituksissa. Ukkosta ajoi kilpa-ajaja Eemeli Lahti (kuvassa etualalla). Kuva: Tero Saarinen
  • Olli-Pekka Toivanen
  • Maija Tuunila

LUT-yliopistossa Lappeenrannassa kilpa-ajoon kehitetty sähkömoottoripyörä saavutti toistaiseksi parhaan kierrosaikansa elokuussa.

LUT-yliopiston JHC Ukkonen-ratamoottoripyörä ajoi 4,5 kilometrin radan aikaan 2,02. Ennätysaika ajettiin Kymi Ring-moottoriradan vapaissa harjoituksissa elokuussa.

Ukkosta vastaan kisannut, hollantilaisen Twenten yliopiston sähkömoottoripyörä hävisi ajalla 2,16. Ukkosen kuskina toimi ratamoottoripyöräilyn vuoden 2024 SM-voittaja Eemeli Lahti. Sähkömoottoripyörät ajoivat radalla bensakäyttöisten moottoripyörien rinnalla.

LUT-yliopiston kehittämispäällikölle Marko Kasuriselle kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun hän näki moottoripyörän tositoimissa.

– Eemeli lähti harjoituksissa bensapyörien edelle. Rata oli varikolta katsoen pimennossa 40 sekunnin ajan, minkä jälkeen Eemeli tuli näkyviin edelleen muita edellä. Se oli hieno tunne, Kasurinen kertoo.

Kuvassa on valkoinen sähkömoottoripyörä.
JHC Ukkonen on rakennettu LUT-yliopiston J. Hyneman Centerin tiloissa. Mukana on ollut myös LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Huippunopeus noin 240 kilometriä tunnissa

JHC Ukkosen ovat rakentaneet LUT-yliopiston ja lappeenrantalaisen LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat.

Alkuperäisidea moottoripyörän rakentamiseen tuli ratamoottoripyöräilyn Suomen-mestari Martti ”Simo” Soljalta, muistelee LUT-yliopiston tutkijaopettaja Markku Ikävalko.

– Solja oli nähnyt hollantilaisen opiskelijatiimin vastaavan laitteen ja tuli kysymään meiltä, voisimmeko tehdä sähköisen ratamoottoripyörän. Aloitimme rakentamisen vuonna 2020, Ikävalko kertoo.

Tekijöillä ei aluksi ollut paljoakaan kokemusta moottoripyörien toiminnasta. Pyörän runko rakennettiin ensin, minkä jälkeen tarvittavia osia mallinnettiin ja rakennettiin itse.

– Runko ja jousitukset ovat periaatteessa samanlaisia kuin normaalissa moottoripyörässä. Ehkä suurin ero on, että Ukkosessa ei ole kytkintä eikä vaihteita. Voimalähde on myös erilainen kuin bensamoottoripyörässä, Marko Kasurinen listaa.

LUT-yliopiston sähkömoottoripyörän rakennus on ollut hyödyksi opiskelijoille. Myyntiin pyörä ei ole tulossa.

Ukkosen huippunopeus on noin 240 kilometriä tunnissa. Esimerkiksi 600-kuutioisten bensamoottoripyörien huippunopeus taas on noin 270 kilometriä tunnissa, Kasurinen havainnollistaa.

– Akulla pystyy ajamaan viisi kilpakierrosta täysillä, eli 25-30 kilometriä per kierros. Maantiellä se kestäisi noin 100-200 kilometrin matkan, jos ajaa rauhallisesti, Kasurinen sanoo.

Sähkömoottoripyörä on myös bensakäyttöistä hiljaisempi. Joiltakin pärinän puute saattaa viedä viehätystä, Kasurinen myöntää.

– Toisaalta vanha, metelöivä ja haiseva malli saatta olla pelottavakin nuoremmille sukupolville. Luulen, että sähköinen malli voi jopa kasvattaa moottoripyörien käyttäjäkuntaa.

Pyörä ei ole tulossa kauppoihin

Nykyinen Ukkonen on jo pyörän kolmas versio. Kasurisen mukaan kilpakäyttöön tarkoitetut laitteet eivät ole koskaan valmiita tai kyllin nopeita.

– Olemme alusta asti lähteneet tekemään pyörää niin, että teemme siitä paremman joka vuosi. Edelliset versiot ovat olleet isoja harppauksia, mutta tähän versioon on saatu osat kohdilleen evoluution kautta. Nyt keskitymme niiden hiomiseen.

Kuvassa on sähkömoottoripyörän mittaristo.
Ukkosen huippunopeus on noin 240 kilometriä tunnissa. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Projektissa on ollut mukana satakunta opiskelijaa. Jotkin kansainväliset yhtiöt valmistavat jo kilpakäyttöön tarkoitettuja sähkömoottoripyöriä. Ukkonen ei kuitenkaan ole tulossa kaupalliseen tuotantoon ja myyntiin. Yliopistolle tärkeintä on oppi ja mahdollinen tutkimustieto.

– On helpompi tehdä yksi prototyyppi kuin rakentaa tuotantolinja. Tuotantomäärien pitäisi olla isoja ja automatisoituja, jotta tuotannon saisi kannattavaksi, Ikävalko kertoo.