Entiset murrealueet murenevat, koska nykyään jopa asuinalueen ihmisillä voi olla oma tapansa puhua.
Varsinkin nuorten käyttämiin sanoihin ja sanontoihin vaikuttavat kuitenkin usein asuinpaikkaa enemmän muut seikat, kuten harrastukset kotitausta, kaveripiiri ja netissä syntyneet sosiaaliset verkostot.
Turun Varissuolla nuoret puhuvat omalla tavallaan, mutta yhtenäinen murre se ei ole.
Koko ikänsä Varissuolla asunut Akam Eliassi, 16, kuvailee puhetta slangiksi. Hän on taustaltaan kurdi, mutta syntynyt Turussa.
– Osa sanoista on otettu toisista kielistä, esimerkiksi haye, joka tarkoittaa okei.
17-vuotias abiturientti Tessa Salminen on asunut Varissuolla kaksi vuotta. Hän uskoo puhuvansa melko puhdasta yleiskieltä, mutta pikkuveljensä puheen Salminen on huomannut muuttuneen sen jälkeen, kun he muuttivat Varissuolle.
– Veli puhuu koulussa eri murretta kuin kotona ja painottaa sanoja eri tavalla. Hän saattaa käyttää vaikkapa ilmaisua ”wallahi, mä vannon”. Muutaman kerran jouduin kysymään, mitä tarkoitat tuolla.
Videolla Salminen kertoo, millaista puhe Varissuolla on.
17-vuotias lukiolainen Reetta Lautjärvi on asunut Turun Varissuolla koko ikänsä. Hänen kaveriporukassaan kaikki puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea.
Monet Lautjärven kavereista käyttävät puheessa vieraskielisiä ilmauksia. Itse hän ei niitä käytä.
Vuoden Varissuolla asunut Elisa Lempiäinen, 16, kuulee kuitenkin Lautjärven puheessa piirteitä, joihin ei törmännyt aiemmassa koulussaan.
Videolla Lautjärvi ja Lempiäinen kertovat Varissuon slangin ominaispiirteistä.
Dosentti: Turun murteita pitäisi tutkia
Turussa puhuttavia murteita ei ole viime vuosikymmeninä tutkittu. Turun yliopiston dosentin Tommi Kurjen mukaan aihe olisi innostava ja sitä pitäisi ehdottomasti tutkia.
Perinteisessä murretutkimuksessa piirretään murrerajoja kartalle. Kurjen mukaan erityisesti nuorten käyttämän kielen kohdalla perinteinen tutkimus on vanhanaikainen metodi.
– Karkeasti ottaen voisi sanoa Suomessa olevan yhtä monta puhetapaa ja kielenkäyttötapaa kuin ihmisiäkin. Tällöin puhetapoja on viisi miljoonaa, ja voidaan sulkea pois sekin ajatus, että jossain lähiössä puhuttaisiin tietyllä tavalla.
Kurjen mukaan harjaantunut kielitieteilijäkään ei pysty puhenäytteiden perusteella sanomaan, mistä Turun lähiöstä nuori tulee.
– Ainakaan minä en pysty, vaikka alueellisia eroja voi toki olla. Väittäisin kuitenkin, että eri lähiöissä nuorten puhumat murteet muistuttavat enemmän toisiaan, kun niitä verrataan muiden ikäpolvien puheeseen.
Helsingin lähiöiden murteita on tutkittu
Suomen kielen yliopistonlehtori Heini Lehtonen Helsingin yliopistosta on väitöskirjassaan vuonna 2015 tarkastellut nuorten puhetta ja vuorovaikutusta helsinkiläisissä kouluissa.
Tutkimuksen nuorilla kieli, etnisyys, sukupuoli ja tyylit, kuten hip hop, kietoutuivat toisiinsa niin, että samaistuminen johonkin paikalliseen tyyliin saattoi vaikuttaa kieleen enemmän kuin etninen tausta.
Myös Turun yliopiston Tommi Kurjen mukaan identiteetti ja kielenkäyttötavat ovat monimutkainen palapeli, johon vaikuttavat monet eri seikat.
– Jos tulee yksikielisestä perheestä tai monietnisestä, monikielisestä perheestä, se todennäköisesti kuuluu puheessa. Yhtä lailla puheeseen voivat vaikuttaa harrastukset ja se, keiden kanssa ollaan tekemisissä.
Kurki korostaa, että puhutulla kielellä on monia muitakin merkityksiä kuin pelkkä sanoman välittäminen puhujalta kuulijalle. Tämä korostuu nuorten välillä.
– Nuoret viestivät, että tämä on meidän jengimme ja me puhumme näin. Kielellä vahvistetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kieli on osa meitä, kielellä luomme omakuvaa. Toisaalta kieli heijastelee sitä, keitä olemme.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.