Virolaisen rannikkokylän Viinistun lähellä on ankkuroitu kansainvälisille vesille useita laivoja: ne odottavat pääsyä Venäjän öljysatamiin Primorskiin ja Ust-Lugaan Suomenlahden perukassa.
– Laivat tuntuvat kutsumattomilta vierailta, emme halua niitä tänne, sanoo Viron entinen ulkoministeri Jaan Manitski.
Manitski asuu Viinistussa, missä hänellä on hotelli ja oma taidemuseo.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan öljynkuljetus muuttui: EU kielsi venäläisen öljyn tuonnin meriteitse ja samalla länsimaiset yhtiöt lopettivat öljyn kuljettamisen.
Öljyliikenne ei kuitenkaan loppunut: lähes puolet Venäjän öljyviennistä kulkee yhä Itämeren kautta korvaavien laivojen avulla.
Tutkimuslaitos Centre for Research on Energy and Clean Air (CREA) arvioi Venäjän kuljettaneen tammikuun 2022 ja elokuun 2024 välisenä aikana Itämeren kautta 337 miljoonaa tonnia raakaöljyä ja muita öljytuotteita, joiden arvo oli 220 miljardia euroa.
Moni Venäjän korvaavista laivoista kuuluu niin sanottuun varjolaivueeseen, joka auttaa maata välttämään pakotteita.
Tutkimuslaitoksen mukaan varjolaivue tarkoittaa aluksia, joita ei ole vakuutettu länsimaissa ja jotka kuljettavat pakotteiden alaista venäläistä öljyä.
Laivoilla saattaa olla venäläinen vakuutus tai niillä ei ole lainkaan vakuutusta. Tämä voi vaikeuttaa korvausten saantia esimerkiksi onnettomuuden sattuessa.
CREA:n mukaan vuonna 2022 varjolaivueen osuus Itämeren öljykuljetuksista oli 21 prosenttia. Tänä vuonna osuus on noussut lähes 50 prosenttiin.
Merikelvottomia aluksia
Svenska Ylen Spotlight-ohjelma seurasi Suomenlahden laivaliikennettä keväällä ja kesällä 2024.
Tammikuun ja toukokuun välillä alueella liikkui noin 600 alusta, jotka kuljettivat venäläistä öljyä. Niistä vajaa puolet, eli 283, kuuluivat niin sanottuun varjolaivueeseen.
Monet laivat liikkuivat Suomenlahdella useita kertoja.
Svenska Ylen tutkimuksesta selviää myös, että Suomenlahdella kulki 11 laivaa jotka ovat Paris Moun mustalla listalla. Paris Mou on kansainvälinen järjestö, joka valvoo laivojen turvallisuutta ja kuntoa.
Jos laiva on mustalla listalla se tarkoittaa, että alus ei saisi liikennöidä ennen kuin ongelmat on saatu korjattua.
– Tämä on kyllä pelottava tieto. Mustalla listalla olevien laivojen tulisi olla satamassa korjattavana tai romutettavana, sanoo opettaja Magnus Winberg merenkulkualan Aboa Mare -oppilaitoksesta.
Lisäksi Suomenlahdella liikennöivät laivat ovat vanhoja: lähes seitsemän kymmenestä on yli 15 vuotta vanha.
Svenska Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan 15 vuoden ikää pidetään rajana, jolloin riski teknisille ongelmille on kasvanut. Öljytankkereille ei ole selkeää yläikärajaa: asia riippuu siitä, miten laivaa on huollettu.
Laivat vaihtavat lippuvaltioita
Monet Suomenlahdella liikennöivät öljytankkerit on rekisteröity muun kuin kotivaltion lipun alle. Nämä mukavuuslippulaivat eivät välttämättä noudata kansainvälisiä sopimuksia liittyen esimerkiksi rajatarkastuksiin tai satamavaltioiden suorittamaan valvontaan.
Suomenlahdella seilaa öljytankkereita esimerkiksi Gabonin tai Komoreiden lipun alla.
– Varjolaivueeseen kuuluvat laivat vaihtavat lippuvaltioita vähän kuin kalsareita, sanoo Magnus Winberg.
Miehistö tulee eri maista, ja heiltä saattaa puuttua tieto esimerkiksi Suomen talviolosuhteista.
– Loppujen lopuksi aika harvalla on sellaista erityistietoa. Tähän asti on mennyt hyvin, mutta nyt eletään epävarmoja aikoja. Aluksia, jotka eivät täytä kansainvälisiä määräyksiä, tulee yhä enemmän, toteaa Winberg.
Öljyliikenteen lopettaminen on vaikeaa
Öljyliikenteen lopettaminen Ust-Lugasta ja Primorskista, jotka ovat syvällä Suomenlahden perukoilla, on vaikeaa.
– Liikenne tapahtuu kansainvälisillä vesillä, jolloin rantavaltio ei voi puuttua asiaan, sanoo Suomenlahden merivartioston apulaispäällikkö Mikko Hirvi.
Eli vain lippuvaltio tai satamavaltio voi puuttua laivan liikkumiseen. Käytännössä Itämerellä öljytankkerit käyvät vain Venäjän satamissa.
– Lippuvaltiot eivät ole toistaiseksi puuttuneet asiaan, toteaa Hirvi.
Siksi Venäjän öljyliikenne voi jatkua.
Viinistussa Jaan Manitski toivoo, että mahdollisimman monilla päättäjillä olisi mahdollisuus tutustua öljyliikenteeseen Suomenlahdella.
– Jos tapahtuu onnettomuus, niin meillä ei ole riittävästi resursseja välttää katastrofaaliset seuraukset. Se tuntuu pahalta. Toivon, että asiaan saadaan muutos ennen kuin onnettomuus tapahtuu, sanoo Manitski.
Artikkeli on käännös Svenska Ylen jutusta ”Svenska Yle avslöjar: Flera oljetankrar med rysk olja trafikerar Finska viken trots att de inte är sjödugliga”.