Hyvinvointialueet voivat järjestää potilaalle hoitopaikan eri puolelta aluetta hyvinkin pitkän matkan päästä.
Vuodeosastopaikkoja on vähennetty hyvinvointialueilla säästösyistä.
Suuri osa Ylen haastattelemista hyvinvointialueista kertoo, että päivystyspotilaiden hoidon tarvetta arvioidaan tapauskohtaisesti ja potilaan kotipaikkakunta pyritään ottamaan huomioon.
Siirtoja kauemmas voi kuitenkin tulla, kun yksikön vuodepaikat ovat täynnä tai potilas tarvitsee erikoissairaanhoitoa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ensihoidon ja päivystyksen johtaja Sirpa Rantanen kertoo siirtelyn olevan heidän alueellaan hyvin yleistä.
– Voi olla niinkin, että uusikaupunkilainen tarvitsee vuodeosastoa ja joutuu lähtemään Saloon 120 kilometrin päähän.
Kainuussa siirtelyä on toteutettu 10 vuoden ajan, jo ennen hyvinvointialueen muodostumista.
– Käytämme paikkoja joustavasti sen mukaan, mistä niitä löytyy, akuuttihoidon ja pelastuksen palveluiden toimialuejohtaja Sami Mäenpää sanoo.
Kainuun hyvinvointialue saa Mäenpään mukaan eniten palautetta nimenomaan siitä, että oman kunnan vuodepaikat ovat täynnä ja potilas joudutaan siirtämään naapurikuntaan.
Esimerkiksi matka Kajaanista Kuhmoon on noin sata kilometriä, Suomussalmelle jopa sen yli.
Mäenpää ei kuitenkaan näe siirtelyä ongelmana. Kainuussa keskitetään hänen mukaansa akuuttihoitoa yhä enemmän Kajaanin keskussairaalaan, mikä helpottaa tilannetta.
Jatkohoitoa odottavien määrä voi alentaa potilasturvallisuutta
Potilaiden perustarpeiden huolehtiminen, kuten hygienia, ruokailujen järjestäminen ja lääkejaot ovat vaikeita toteuttaa päivystyksessä, sanoo Pohjanmaan hyvinvointialueen akuuttitoiminnan johtava lääkäri Taneli Väyrynen.
Hänen mukaansa jatkohoitopaikkaa odottavia potilaita on joskus niin paljon, että se alentaa jo potilasturvallisuutta.
Väyrynen ei usko, että ilmiöstä päästään kokonaan eroon. Syynä tähän ovat valtavat säästöpaineet ja sitä kautta hoitopaikkojen määrän väheneminen.
Pirkanmaan hyvinvointialueen sairaalapalveluiden johtaja Juha Kinnunen arvioi siirrettävien potilaiden määrän liikkuvan noin 10–15 prosentin välillä kokonaismäärästä.
– Joka päivä tehdään työtä sen eteen, että tällaisia ei-toivottuja tilanteita vältettäisiin, mutta ei niistä kokonaan valitettavasti ole pystytty pääsemään eroon, Kinnunen toteaa.
Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen on avainasemassa
Ikääntyneiden henkilöiden palveluiden jatkuva kehittäminen on olennainen osa päivystyksen ruuhkautumisen purkamista.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tässä on onnistuttu kehittämällä vanhusväestön kotihoitoa ja digipalveluita.
– Vuodeosastot täyttyvät ikääntyneiden päivystyskäynneistä, niitä eivät ruuhkauta harvoin palveluita käyttävät Matti Meikäläiset, tulosaluejohtaja Liisa Nordlund summaa.
Päivystyskäynnit, laboratoriokokeet ja lääkärin konsultoiminen potilaan kotona ovat mahdollistaneet pienten resurssien riittävyyden.