Formula ykkösiin pyrkiviltä kuljettajalupauksilta vaaditaan kovia näyttöjä. Suotavaa on, että pienemmissä formulaluokissa voittaa yhden tai useamman mestaruuden.
Formula 2 on Kansainvälisen autoliitto FIA:n kategoriassa lähimpänä formula ykkösten portteja. Kansainväliset F1-seuraajat ovatkin viime aikoina ihmetelleet, onko formula kakkosten mestaruuden voittamisella mitään väliä.
Parin edellisen vuoden mestareista niin Felipe Drugovich kuin Theo Pourchaire eivät ole formula ykkösissä kisakuljettajia. Kummankin tulevaisuus sarjassa näyttää hyvin epävarmalta.
Tällä kaudella F2-sarjan mestaruuden voittaa suurella todennäköisyydellä Brasilian Gabriel Bortoleto tai Ranskan Isack Hadjar. Silti kumpaakaan heistä tuskin nähdään ensi F1-kaudella kisakuljettajan roolissa.
McLarenin tähtikuljettaja Oscar Piastri voitti F3- ja F2-sarjat peräkkäisinä vuosina, 2020–2021. Mestaruuksiensa jälkeen hän joutui odottamaan vuoden ajopaikkaa. Sittemmin hän on todistanut tasonsa F1:ssä kahdella voitolla ja yhdellä palkintokorokesijoituksella.
Vuonna 2005 Nico Rosbergin kanssa formula kakkosten edeltäjän GP2:n mestaruudesta kamppailut Heikki Kovalainen myöntää, että tilanne on kieltämättä erikoinen. Katsojille on tehty vaikeaksi se, ketkä ovat formula ykkösten suhteen niitä lahjakkuuksia, joita kannattaa seurata.
– Heistä, jotka voittavat eniten kisoja ja mestaruuksia, puhutaan vähiten. Se on outo tilanne. Moni kovemmilla näytöillä ei saa ajopaikkaa, F1:ssä vuosina 2007–2013 ajanut Kovalainen sanoo.
Pelkkä voittaminen ei riitä
20 vuotta sitten peli vaikutti selvemmältä. Nico Rosberg sekä Lewis Hamilton voittivat GP2-sarjan mestaruuden heti tulokaskaudellaan ja nousivat heti seuraavaksi vuodeksi formula ykkösiin. Sittemmin molemmat ovat juhlineet F1-mestaruutta.
Tuoreimpia esimerkkejä ovat Charles Leclerc ja George Russell, jotka juhlivat molemmat peräkkäisinä vuosina GP3- ja F2-titteleitä. Leclerc sekä Russell ovat nykyisin formula ykkösten eliittiä.
Kovalainen oli kaudella 2005 toinen Rosbergin jälkeen.
– Nykypäivänä ei ole erikoista, jos formula kakkosissa vietetään useita vuosia. Minun aikanani se oli viimeinen ponnahduslauta. Siellä vietettiin vuosi, ja heti piti nousta. Jos momentumia ei saanut aikaiseksi, aika nopeasti sarjat loppuivat ja siirryttiin kestävyysautosarjaan, Kovalainen muistelee.
Toisaalta jumittuminen formula kakkosiin ei nosta todennäköisyyksiä F1-unelman toteutumiseen. Nykyään sarjaan noustaan hyvin nuorella iällä ja mahdollisimman suoraviivaisella tavalla.
F2-sarjaa pidetään yleisesti isompana koetinkivenä F1-ajopaikan kannalta. Esimerkiksi legendaarinen F1-toimittaja Erkki Mustakari on kutsunut sarjaa osuvasti mustaksi aukoksi.
Yle Urheilun F1-asiantuntija Jukka Mildh pitää kritiikistä huolimatta sarjaa elinvoimaisena.
– 20 vuotta sitten puhuttiin, että voittaja pääsee formula ykkösiin. Ei se koskaan ole ollut kuitenkaan niin. Voittaminen ei yksikään riitä, vaan formula ykkösiin pääsy on monen asian summa, Mildh muistuttaa.
”Onko hyvä kundi?”
Mildh sanoo, että F2 on kokemuksen kannalta tärkeä sarja. F2:ssa on paljon sellaisia kisaratoja, joilla formula ykkösissäkin ajetaan.
Hän käyttää esimerkkinä Ollie Bearmania, joka on ajanut tänä vuonna kaksi mallikasta tuurauskisaa formula ykkösissä.
– Voi saada yhtäkkiä Bearmanin kaltaisen komennuksen. Pitää olla valmis. Täytyy osata radat.
Bearman on malliesimerkki siitä, että menestys formula kakkosissa ei ole elinehto F1-ajopaikkaan. 19-vuotias britti on F2-sarjan kokonaispisteissä vasta sijalla 15.
Bearmanin etuna on kuitenkin se, että hän kuuluu Ferrarin akatemiaan. Ferrari osaa katsoa Bearmanin ajotaitoja paljon pidemmälle kuin yhden F2-kauden verran.
Hän tuurasi Ferrarilla alkuvuodesta mainiosti seitsemännellä sijallaan, minkä uskotaan vakuuttaneen oikeat tahot.
Ensi vuonna Bearman on Haasin kisakuljettaja.
Mildh sanoo, että data kertoo tallille paljon kuljettajan kehittymisestä. Myös persoona ja taustatekijät ratkaisevat.
– Onko hyvä kundi? Onko asenne oikea? Taustaryhmät voivat olla kuljettajilla todella värikkäät. Väärä sana tai koppavuus voi polttaa hetkessä sillan. Se voi näkyä jatkossa.
Mitä tekee Taponen?
Vaikka viime vuosien F2-mestareille ajopaikka on tiukassa, F1:ssä nähdään ensi kaudella kuitenkin varmuudella kolme tulokaskuskia.
Kimi Antonelli, 18, Mercedeksellä, Bearman, 19, Haasilla ja Jack Doohan, 21, Alpinella. Tämän kauden viimeisissä kisoissa ajavan Liam Lawsonin paikkaa pidetään ensi kauden suhteen varmana.
F1:ssä on tällä hetkellä paljon uransa ehtoopuolella olevia konkarikuskeja, joten ajopaikkoja avautunee lähivuosina nuorille kuljettajille lisää.
Lähivuosina F1-ajopaikkaa voisi olla tarjolla myös Suomen Tuukka Taposelle, 18, joka on hyvällä kehityspolulla. Menestystä on tullut niin kartingissa kuin pikkuformuloissakin, ja ensi vuonna looginen siirto on kamppailla huipputuloksista F3-luokassa.
On pohdittu, pitäisikö Taposen jättää F2-sarja kokonaan väliin. Esimerkiksi Valtteri Bottas voitti vuonna 2011 GP3-sarjan, piti välivuoden ja nousi kaudeksi 2013 formula ykkösiin Williamsille.
– Jos on riittävän kova kaveri kyseessä, sarjassa kuin sarjassa pystyy antamaan ne tulokset. Kaikkia ei tarvitse voittaa, mutta jos pystyy antamaan säväytyksen tasaisin väliajoin, se saattaa auttaa, Kovalainen sanoo.
– F2 on kallis sarja. Mielestäni sinne ei kannata jäädä useaksi vuodeksi. Pitäisi olla niin, että pystyy heti säväyttämään ja siirtymään jo seuraavaksi kaudeksi formula ykkösiin.
Taposen uraa rakennetaan niin, että jokaisessa sarjassa menestytään mahdollisimman hyvin ennen kuin siirrytään luokkaa ylemmäs. Ei hypitä saman tien sinne tänne.
Kovalainen pitää tätä fiksuna ratkaisuna. Hän näkee, että pikkuformulaluokissa luodaan ikään kuin peruskunto.
– Mitä pienemmillä junioriformuloilla ajetaan, sitä halvempaa se on. Näen, että siellä pystyy ajamaan määrää. Formula ykkösissä on enemmän rajoitteita testausten muodossa, joten ennen sitä kannattaa valmistautua mahdollisimman hyvin junioriluokissa ja ajaa mahdollisimman paljon.