Pohjanmaan hyvinvointialue tavoittelee ensi vuonna 44 miljoonan euron säästöjä.
Aluehallitus käsitteli ehdotuksia tänään maanantaina, mutta lopulliset päätökset hallitus tekee 25. marraskuuta.
Sitä ennen hyvinvointialue pyytää asukkaiden mielipiteitä palveluverkon muutosehdotuksiin.
Tästä jutusta voit lukea, mistä kaikesta hyvinvointialue aikoo säästää.
Mitään ehdotetuista säästöistä ei tehdä mielellään, hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen sanoo.
– Kaikella palautteella ja lausunnoilla on merkitystä. Hallitus teki jo tänään sen päätöksen, että 44 miljoonan säästöjä etsitään. Meitä ohjaa lainsäädäntö, ja meidän on saatava talous tasapainoon. Jos jotain ei haluta, tilalle pitää löytyä muuta, Kinnunen toteaa.
Jos jokin muutosehdotus saa kovasti vastarintaa, Kinnunen toivoo yleisöltä ehdotuksia muiksi säästökohteiksi.
Hyvinvointialue pyytää näkemyksiä 8. marraskuuta mennessä.
Hyvinvointialueella on parhaillaan meneillään yhteistoimintaneuvottelut, joilla tavoitellaan 10 miljoonan euron ja 250 henkilötyövuoden säästöjä. Neuvottelut päättyvät 4. marraskuuta.
Hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnusen mukaan kyse on osin samoista säästöistä, mitä nyt on ehdotettu, mutta hän ei muuten kommentoi vielä neuvottelujen sisältöä.
Maan tervein väestö
Hyvinvointialueiden rahoitus on tarveperusteinen. Marina Kinnusen mukaan Pohjanmaalla on maan tervein väestö ja siihen nähden palveluverkko on liian kallis.
Tänä vuonna hyvinvointialue on tehnyt joka kuukausi alijäämää eli elänyt yli varojensa.
Kinnusen mukaan lainsäädäntö vaatii alijäämän tasapainottamista tulevina vuosina. Pohjanmaan tapauksessa alijäämä pitää olla tasattuna vuosien 2025 ja 2026 aikana.
Tulevan talousarvioesityksen pitää siis olla sellainen, joka tasoittaa talouden.
– Moni palveluverkon mutuoksista on sellainen, joka ei toteudu nopeasti ja siten säästö kertyy hitaammin. Sen takia päätökset pitää tehdä nyt, että ne voidaan hallitusti toteuttaa, Kinnunen sanoo.
Ensi vuodelle kohdistuu suuremmat säästötavoitteet kuin vuodelle 2026. Kinnusen mukaan jatkossa säästökohteita on kuitenkin yhä vaikeampi löytää.
Kielellisen tasa-arvon tulee toteutua
Muutosehdotusten vaikutustenarvioinnissa on punnittu myös kielellistä näkökulmaa, Marina Kinnunen sanoo.
Erityisesti Kaskisten kohdalla on herättänyt huolta, miten suomenkielisten palveluiden saaminen turvataan. Ehdotuksen mukaan Kaskisten lääkärin vastaanotto siirrettäisiin Närpiöön.
– Meidän tehtävänä on tietenkin varmistaa, että omalla äidinkielellään palvelua saa, Kinnunen muistuttaa.
Keväällä Malmin sairaalan yöpäivystys Pietarsaaressa sai Suomen hallitukselta jatkoluvan kielellisten oikeuksien varmistamiseksi.
Nyt yöpäivystystä ehdotetaan kuitenkin lakkautettavaksi, sillä se toisi vuosittain noin 700 000 euron säästöt. Päivystys jatkuisi päiväsaikaan.
Kinnunen muistuttaa, että kokonaissäästösumma on suuri ja siksi kaikessa on arvioitava säästöä.
– Asiakasmäärä on siellä pieni ja on arvioitu, että korvaavilla palveluilla pystytään palvelemaan asiakkaita.
Tilalle on ehdotettu liikkuvan sairaalan palveluita yöaikaan.
Myös laajennettuja palveluita
Palveluverkon muutoslistalla on myös palvelua laajentavia ehdotuksia. Tällä hetkellä laitosmuotoista päihdekuntoutusta on vain suomen kielellä. Jatkossa Maalahden Pixne-klinikkaa halutaan kehittää kaksikieliseksi.
Hyvinvointialue aikoo säästää myös ostopalveluita vähentämällä. Sen vuoksi säästöehdotuksissa mainitaan oman lastensuojeluyksikön perustaminen Pohjanmaalle.
Siellä olisi vuonna 2025 paikka seitsemälle lapselle. Seuraavana vuonna paikkoja lisättäisiin vielä seitsemällä.
Tällä saataisiin noin 700 000 euron vuotuiset säästöt.
Pohjanmaan lastensuojeluun kaivataan useita sosiaalityöntekijöitä. Marina Kinnunen painottaa, että työntekijävaje ei johdu säästöistä, vaan siitä, ettei päteviä tekijöitä ole saatavilla.