Kokenut Eero Hirvonen myöntää, että kyse on haaveiden täyttymyksestä: Kansainvälinen hiihtoliitto FIS ilmoitti lokakuun alussa, että kaudella 2025–26 yhdistetyn miehet pääsevät vihdoin hyppäämään maailmancupiaan lentomäkeen.
Itävaltalainen Kulm-Bad Mitterndorf järjestää helmikuussa 2026 osakilpailun, jonka avausosuus käydään kylän klassisessa lentomäessä. Sen mäkiennätys on slovenialaisen Peter Prevcin 2016 hyppäämä 244 metriä.
– Kyllä tästä uutisesta on koko porukka taatusti intoa täynnä. Itsekin olen lentomäkihyppäämistä lapsesta saakka katsellut ja ihaillut, Hirvonen kehaisee FIS:iä, joka samassa tiedotteessa kertoi naisten pääsevän normaalimäistä myös suurmäkeen jo alkavalla maailmancupin kaudella, maaliskuun puolivälissä Oslossa.
Lentomäkihyppääminen ei sinänsä ole kaikille yhdistetyn urheilijoille vierasta maaperää. Kiertueen ylivoimaisesti paras mäkimies, norjalainen Jarl Magnus Riiber hyppäsi keväällä 2023 Vikersundin lentomäestä peräti 240 metriä. Se oli tasan samanmittainen hyppy kuin Janne Happosen Suomen ennätys samasta mäestä vuonna 2011.
Riiberin hirmulaaki
Hyppypituudet eivät olosuhdelaji mäkihypyssä ole suoraan vertailukelpoisia; asiaan vaikuttaa suuresti muun muassa lähtöpuomin korkeus eli lähtönopeuden annostelu, mutta Riiber on myös Suomessa seissyt pisimmän maassamme koskaan nähdyn kilpailuhypyn.
Peräti 153,5 metrin mäkiennätys nähtiin Kuusamon Rukan maailmancupissa 26. viime marraskuuta.
Itävaltalaisen Stefan Kraftin 2017 Vikersundissa hyppäämä lentomäkien ME on tasan 100 metriä pidempi.
Yhdistetyn maailmancupin 2008–09 voittanut Anssi Koivuranta pääsi toteuttamaan pitkäaikaisia unelmiaan keväällä 2009, kun Hiihtoliitto valitsi hänet erikoismäkihypyn maajoukkueeseen Planican lentomäen maailmancupiin.
Yhdistetyn päävalmentaja Antti Kuisman mukaan urheilijoiden pääsy lentomäkeen on todella pitkän ja monta pettymystä sisältäneen prosessin lopputulos.
– Kymmenen vuotta tätä on yritetty lobata, ja aina vain on siirretty eteenpäin. Nyt toteutuu haave ainakin lajin 30:n kärjen osalta (Kulmiin otetaan mukaan maailmancupin 30 parasta urheilijaa), sillä kyllä jokainen mäkihyppyä vakavissaan harrastanut haluaa hypätä lentomäestä.
– Vastustusta on jostain syystä tullut tietojeni mukaan erikoismäkihypyn puolelta, syihin en ole tutustunut.
Suoraan Lahdesta Planicaan
Eero Hirvonen ja Ilkka Herola ovat lentomäkipoikuutensa jo menettäneet, keväällä 2023. He suuntasivat suoraan Lahden maailmancupista maailman aiemmin suurimpaan lentomäkeen Planicaan, jossa järjestäjät sovittivat kaksikon ylle koehyppääjän viitan.
– Lopulta päästiin olosuhteiden takia hyppäämään Ilkan kanssa vain kerran, mutta kyllä siinä syke oli vähän eri lukemissa kuin Lahden betonissa tai normaalimäessä, 208 metriin laskeutunut Hirvonen muisteli.
Kulmissa on järjestetty lentomäen MM-kisat 1975, 1986, 1996, 2006, 2016 ja 2024. Suomalaishyppääjistä näistä kekkereistä ovat mitalisteina kotiutuneet Matti Nykänen, Janne Ahonen, Tami Kiuru, Matti Hautamäki ja Janne Happonen.