Vantaalla Viertolan koulussa ikätovereitaan ampunut 12-vuotias epäilty oli laatinut tekoaan varten 15 hengen tappolistan.
Asia selviää poliisin torstaina julkaisemasta esitutkintamateriaalista.
Poliisin mukaan epäilty oli ennen tekoaan muun muassa katsonut dokumenttisarjaa vuonna 2008 tapahtuneesta Kauhajoen kouluampumisesta sekä katsonut uutislähetyksiä ja animaatioita vuonna 2007 tapahtuneesta Jokelan koulusurmasta.
Mikä saa 12-vuotiaan epäillyn kopioimaan tekoja, jotka ovat tapahtuneet vuosia ennen hänen syntymäänsä?
– Nämä mallitarinat elävät netissä ikuisesti. Voi näyttää siltä, että [tekijät] ovat kuolemattomia kuuluisuuksia, sanoo nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala Tampereen yliopistosta.
Kaltiala on ylilääkäri Tampereen yliopistollisessa sairaalassa toimivassa, erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrisessa tutkimus- ja hoitoyksikössä.
Hänen mukaansa Viertolan tapauksessa silmiinpistävää on epäillyn poikkeuksellisen nuori ikä.
Muutoin teko noudattelee 2000-luvulla jo valitettavan toistuvaksi muodostunutta käsikirjoitusta, Kaltiala sanoo.
– Tutkimuksessa on tunnistettu, että tekijä kokee usein joutuneensa paitsioon. Hän kokee, ettei saa hänelle kuuluvaa arvostusta ja kunnioitusta sellaisissa sosiaalisissa ympyröissä, jotka ovat hänelle tärkeitä.
Helsingin yliopiston kriminologian yliopistolehtori Matti Näsi kertoo, että tekijät tyypillisesti matkivat aiempia koulusurmia:
Tekijän päässä teko on oikeutettu
Myös Viertolan tapauksessa epäilty on kertonut kokeneensa kiusaamista.
Poliisi ei kuitenkaan ole saanut tutkinnan aikana minkäänlaista näyttöä siitä, että uhreiksi valikoituneet oppilaat olisivat kiusanneet tai syrjineet epäiltyä.
– Pikku hiljaa henkilön päässä rakentuu ajatus, että teko on oikeutettu. Tämä on hänelle oikea ratkaisu.
Kaltiala haluaa alleviivata, että se ei tarkoita, että toiset henkilöt tai ympäristö olisivat syyllisiä tekoon.
– Täytyy ymmärtää, että henkilön oma kokemus, jossa toiset eivät anna hänelle sitä, mitä hänelle kuuluisi, niin se on hänelle merkityksellinen ja tosi.
Tunne paitsioon jäämisestä kasvattaa katkeruutta, nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala toteaa.
Hänen mukaansa lopulta jokin hyvin yleinen tapahtuma voi olla viimeinen tekijä, jotka niin sanotusti katkaisee kamelin selän.
Poliisi epäilee tekohetkellä 12-vuotiasta poikaa murhasta ja kahdesta murhan yrityksestä. Epäillyn nuoren iän vuoksi asia ei siirry syyttäjälle syyteharkintaan.
Uhrien ja heidän omaistensa on kuitenkin mahdollista hakea epäillyltä vahingonkorvauksia.
Tulevia koulusurmaajia ei voi tunnistaa ennalta
Viertolan kouluampumisista epäilty on kuulusteluissa kertonut ymmärtäneensä teon. Poliisin mukaan hän on esitutkinnan aikana myös osoittanut katumusta teoistaan.
Kaltialan mukaan se, että tekoaan on suunnitellut pitkään ei tarkoita, että tekijä ei sitä voisi katua.
Kun teko on tehty, tilanne muuttuu heti. Siitä tulee totta: toinen ihminen kuolee tai haavoittuu.
– Niin kauan kun teko on fantasioissa, se voi tuntua paljon oikeutetummalta. Kun se oikeasti tapahtuu, tulee muitakin ajatuksia, kauhistuminen, ja henkilö usein hämmästyy itsekin.
Kaltialan mukaan epätoivoiseen tekoon syyllistyvän elämästä yleensä puuttuvat esimerkiksi normaalit kaverisuhteet, yhteenkuuluvuuden tunne tai normaali vapaa-aika.
– Emme kuitenkaan voi tunnistaa tulevia koulusurmaajia. Se on niin poikkeuksellinen tapahtuma.
Kaltialan mukaan näinkin vakavien tekojen ennaltaehkäisy on lopulta kovin arkista.
– Pitäisi pystyä tuntemaan koulussa, että tämä on minun paikkani ja minä kuulun tänne. Ja vapaa-ajalle olisi mielekästä tekemistä. Silloin jää vähemmän tilaa märehtiä negatiivisia ajatuksia.