Pirkanmaalainen Pirkkala on jo neljättä vuotta Suomen elinvoimaisin kunta.
Tämä käy ilmi WSP Finlandin tekemästä tutkimuksesta, joka laittoi suomalaiset kunnat järjestykseen.
Moni puhuu Tampereen vetovoimasta, mutta vain vartin ajomatkan päässä siitä on noin 20 900 asukkaan Pirkkala, joka pärjää monien mittarien mukaan muita kuntia paremmin.
Pirkkalan ero seuraaviin WSP:n listalla oleviin on jopa kasvanut aiemmasta. Pirkkalan jälkeen elinvoimaisimpia kuntia ovat Helsinki ja Espoo.
Mikä on Pirkkalan salaisuus?
WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström sanoo, että Pirkkala hyötyy sijainnista Tampereen naapurissa. Kunnassa myös moni muu palikka on kohdallaan.
Tutkimus mittaa 22 erilaisella mittarilla kuntien tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua tulevaan. Elinvoimaindeksi koostuu esimerkiksi työllisyydestä, yritystoiminnasta, väkiluvun muutoksesta ja nettomuutosta.
Pirkkalan asukkaista lähes 70 prosenttia on alle 55-vuotiaita ja jopa 35 prosenttia korkeakoulutettuja.
– Pirkkala on rakentanut paljon, ja silloin saadaan kuntaan nuoria muuttajia, Tikkanen-Lindström sanoo.
Pirkkala on hyötynyt myös kaupan siirtymisestä verkkokauppaan, sillä se on saanut useita isoja logistiikkayrityksiä kolmostien ja lentokentän viereen.
Työpaikkaomavaraisuutta lisää se, että Pirkkalassa on kauppakeskittymä lähellä Tampereen rajaa.
Yle uutisoi vain viikko sitten, että myös ratikka laajenee Tampereelta Pirkkalaan.
Pirkkalassa asuu poikkeuksellisen paljon hyvätuloisia ja yrittäjiä. Pirkkalainen-lehti kertoi viime vuonna, että kunnassa on seitsemän ihmistä, jotka ylsivät sinä vuonna yli miljoonan euron tuloihin. Myös pirkkalalaisten keskimääräiset tulot erottuvat edukseen.
Toisaalta tämä nostaa asumisen hintaa.
Tampere jäi kauas naapurikunnista
Tampere oli vertailun sijalla 19, ja kaikki naapurikunnat menivät sen ohi.
Tämä kertoo Tikkanen-Lindströmin mukaan uudenlaisesta keskuskaupungin roolista. Lapsiperheet muuttavat usein lähikuntiin neliöiden perässä.
Toisaalta ihmiset ostavat yhä useammin tuotteita verkosta, eivätkä tule enää sitä varten aina kaupunkiin.
– Keskuskaupungin pitää huomata sen muuttunut rooli. Kun keskuskaupunkiin ei enää jatkossa tulla asioimaan, mitä sinne tullaan tekemään, asiantuntija herättelee kuntia.
Helsinki teki kovan nousun
Suurista kaupungeista Helsinki teki elinvoimaisuuslistalla kovan nousun Espoon rinnalle. Helsinkiin tuli muuttajia paljon sekä kotimaasta että ulkomailta.
Lisäksi Helsinki teki ennätystuloksen matkailussa, ja myös kulttuuri lisäsi elinvoimaa.
Kovimman nousun, 96 sijaa, teki Pohjois-Savossa sijaitseva Keitele (sijalla 119), jossa vihreät investoinnit tukevat työllisyyttä, työpaikkojen luomista ja nettomuuttoa.
Sen sijaan Humppila Kanta-Hämessä (251.) ja Hailuoto (204.) Pohjois-Pohjanmaalla putosivat listauksessa yli 70 sijaa.