Eläinsuojeluyhdistyksille tarjotaan yhä enemmän kodinvaihtajia. Kodinvaihtajat ovat lemmikkejä, joita omistaja ei jostain syystä halua tai voi enää pitää. Niille on etsittävä uusi koti.
Näitä ovat esimerkiksi kissat, koirat ja kanit.
– Lemmikistä halutaan eroon muun muassa omistajan taloudellisen tilanteen, avioeron tai sairauden takia. Korona-aikakin vaikuttaa vielä. Silloin otettiin kotiin lemmikki, mutta nyt siitä halutaan päästä eroon, kertoo Suomen eläinsuojeluyhdistyksen viestintäpäällikkö Maria Eiskop.
Eiskopin mukaan joillekin yhdistyksille tarjotaan niin paljon kodinvaihtajia, että kaikkia ei voida ottaa vastaan.
Uuteen kotiin tottuminen voi viedä aikaa
Myös Kaakkois-Suomessa on huomattu kodinvaihtajien määrän kasvu. Sekä Etelä-Karjalassa että Kymenlaaksossa eläinsuojeluyhdistykset ottavat niitä vastaan yhä enemmän.
– Viime vuonna otimme vastaan 42 kodinvaihtajaa, tänä vuonna niitä on ollut jo noin 70. Meillä ne ovat koiria ja kissoja, kertoo Etelä-Kymenlaakson eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Satu Väisänen.
Väisäsen mukaan heillekin on tullut kodinvaihtajia muun muassa omistajien rahatilanteen heikennyttyä.
– Esimerkiksi eläinlääkärimaksut ovat korkeat ja omistaja kokee, ettei hänellä ole enää varaa hoidattaa lemmikkiään. Hän haluaa, että lemmikki saa uuden, hyvän kodin, toteaa Väisänen.
Väisäsen mukaan lemmikit tottuvat uuteen kotiin, mutta se voi viedä aikaa.
– Esimerkiksi kissoilla tottumiseen voi vaikuttaa ikä tai kissan persoona, kertoo Väisänen.
Uudet tilat tulivat tarpeeseen
Etelä-Kymenlaakson eläinsuojeluyhdistys on juuri muuttanut Kotkassa uusiin tiloihin, jotka tulevat yhdistyksen mukaan kovaan tarpeeseen.
Aiempi eläintalo kävi ahtaaksi. Varastotilaa ei ollut tarpeeksi, eikä yhdistys voinut ottaa vastaan kaikkia apua tarvitsevia eläimiä.
– Nyt eläinten asuntojen määrä tuplaantui ja uusi tila mahdollistaa myös jyrsijöiden ottamisen tiloihin, iloitsee Väisänen.
Tulijoita riittää, sillä viimeisen puolentoista vuoden aikana yhdistys on vastaanottanut noin 180 löytöeläintä. Niistä suurin osa on kissoja. Kissoista noin 90 on saanut kodin ja loput odottelevat uutta kotia joko yhdistyksen tiloissa tai väliaikaisissa sijaiskodeissa.
Kissaveljekset ulostivat puuta
Tällä hetkellä Kotkan eläintalossa kotia odottavat muun muassa kissaveljekset Max ja Miikka. Ne löydettiin keväällä Kotkasta kehnossa kunnossa ja loukutettiin.
– Ne ulostivat puuta eli ne olivat joutuneet jyrsimään puiden runkoja nälkäänsä, kertoo Väisänen.
Kun omistaja ei ilmestynyt 15 päivän kuluessa, kissat siirtyivät yhdistyksen omistukseen. Eläinlääkärissä ne rokotettiin, sirutettiin ja leikattiin. Madotus tehtiin useampaan kertaan.
Väisäsen mukaan ne ovat nyt hyvässä ja tuhdissa kunnossa ja niille etsitään uutta kotia.
– Uusi omistaja saa varautua kahteen kissaan. Näitä veljeksiä ei eroteta, vakuuttaa Väisänen.