Tällaista on päihdekuntoutuksessa, johon on yhä vaikeampi päästä

Hyvinvointialueet myöntävät aiempaa vähemmän maksusitoumuksia päihdekuntoutukseen. Hoitoonpääsyssä on alueellisia eroja.

Päihdeklinikan makuuhuone.
Pariskuntahuone uudessa päihdeyksikössä. Huoneeseen voidaan sijoittaa pariskunta. Tuntemattomia ei sijoiteta samaan huoneeseen turvallisuussyistä. Kuva: Juha Niemelä / Yle
  • Henna Korkala

Hyvinvointialueiden maksusitoumukset päihdekuntoutukseen ovat vähentyneet merkittävästi. Syynä ovat hyvinvointialueiden säästötoimet.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella on viime vuoden elokuusta muutettu tapaa, joilla maksusitoumuksia myönnetään, kertoo päihdelääkäri ja OYSin psykiatrian apulaisylilääkäri Pekka Laine.

Säästötoimien lisäksi muutosta selittää myös maksusitoumusten myöntämiseen liittyvä painostus. Laine kertoo, että vastaan on tullut tilanteita, joissa potilas hankkiutuu yksityiselle klinikalle, jonka jälkeen yrityksestä soitetaan hyvinvointialueelle ja vaaditaan maksusitoumusta kuntoutukseen.

– Hankalaahan siinä on olla antamatta maksusitoumuksia. Tämä on yksi sellainen asia, jota haluttiin alun perin tällä muutoksella vähentää.

Laineen mukaan maksusitoumuksia myönnetään tapauskohtaisesti. Tarkkoja kriteerejä ei ole, sillä sosiaali- ja terveyslain valvontavirasto Valviran mukaan tarkkoja kriteerejä ei saa olla.

– Meillä on pikemminkin suuntaa antava sisäinen ohje, jonka perusteella koitetaan jotenkin yhtenäisesti ja oikeudenmukaisesti näitä asioita pohtia.

Hoitoonpääsyssä alueellisia eroja

Maksusitoumusten määrän väheneminen on huomattu myös sosiaali- ja terveysalan yritys Suveralla. Se avasi uuden 13-paikkaisen päihdehoitoyksikön Ouluun viime viikolla.

Suurin osa asiakkaista tulee hyvinvointialueiden lähettäminä maksusitoumuksilla.

Tähän asti Pohjois-Suomessa on ollut hyvin vähän päihdekuntoutusta tarjoavia yksikköjä. Oulussa on toiminut ainoastaan hyvinvointialueen ylläpitämä vieroitushoitoa tarjoava päihdeklinikka, jossa on 14 potilaspaikkaa.

Lapin hyvinvointialueella laitospaikkoja ei ole ollut lainkaan vuoden 2022 jälkeen.

Laitospaikkaa tarvitsevia on tarvittaessa lähetetty muualle Suomeen kuntoutukseen. Suveran päihdepsykiatri ja toimitusjohtaja Liisa Iknin mukaan yksikkö on haluttu perustaa, koska tarvetta on.

Laitoskuntoutukseen pääsyssä on Iknin mukaan suuriakin alueellisia eroja, eikä palveluita ole tarjolla yhdenvertaisesti samassa tilanteessa olevalle päihderiippuvaiselle.

– Paikoitellen aika helpostikin pääsee avohoitoon, se on hyvin vaihtelevaa Suomessa. Pisimillään hoidon aloitusta on voitu odottaa kuusi kuukautta.

Näin päihdekuntoutukseen pääsy on muuttunut viime aikoina:

Suveran päihdepsykiatri Liisa Ikni ja Oulun yksikön palveluvastaava Iines Ruokonen kertovat, miten hoitoonpääsy on muuttunut.

Retkiä, vertaistukea ja yksilötapaamisia

Kuntoutukseen kuuluu päihdelääkärin tapaamisia, yksilökeskusteluja oman hoitajan ja sosionomin kanssa, vertaistukiryhmiä, keskusteluryhmiä ja toiminnallisia ryhmiä.

Toiminnallisissa ryhmissä kuntoutujat pääsevät osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin.

– Välillä voidaan käydä esimerkiksi uimahallissa, kuntosalilla, keilaamassa, talleilla, laavuilla makkaranpaistossa ja sen tyyppistä, Ikni kertoo.

Iknin mukaan aktiviteeteillä voi olla kuntoutumisen kannalta hyvin oleellinenkin merkitys. Kuntoutuja tarvitsee terveellisiä ja turvallisia virikkeitä elämäänsä päihteiden käytön tilalle.

– Joku ei välttämättä kerta kaikkiaan pysty tai uskalla lähtemään yksin kuntosalille tai AA-ryhmään. Porukalla sinne on helpompi lähteä, ja kun on kerran sen ensimmäisen askeleen ottanut, niin jatkossa on helpompaa.

Kuntoutujille myös jaetaan vastuualueita, joilla heidät yritetään saada mukaan arjen normaaleihin toimintoihin. Asiakkaat osallistuvat esimerkiksi keittiön siivoukseen.

Takkahuoneen sisustus.
Yhteinen oleskelutila. Kuva: Juha Niemelä / Yle

Huumekuolemat huolestuttavia

Päihderiippuvuuksien tila on Pohteen apulaisylilääkäri Pekka Laineen mukaan kahtiajakoinen. Yhtäältä alkoholinkäyttö on vähentynyt, mutta toisaalta huumeiden käyttö ja huumekuolemat ovat lisääntyneet.

– Suomessa suuri osa näistä huumekuolemista tapahtuu alle 25-vuotiaille. Muualla he ovat yleensä vanhempia, pidempään käyttäneitä huumeidenkäyttäjiä. Suomessa ne on selkeästi nuorempia.

Laineen mukaan Suomen huumekuolemia voi osittain selittää vahva sekakäyttökulttuuri. Muualla maailmassa käytetään hänen mukaansa jotain yhtä ainetta.

Esimerkiksi heroiinin yliannostuksen saattaa huomata siitä, että henkilö tuupertuu. Sekakäytössä ihminen kuolee huomaamatta.

– Suomalainen kulttuuri onkin sitä, että me pistetään selvästi vaarattomampaa buprenorfiinia suoneen ja sitten heitetään kourallinen pillereitä suuhun. Vaikutus syntyy pikkuhiljaa. Ihminen hakeutuu omaan sänkyynsä nukkumaan ja kuolee sinne. Tästä käytetään termiä hiljainen kuolema.